Katselin Saksan pörssin ETC (Exchange Traded Commodities) listauksia. Vaihdon kärkipäässä näyttää olevan maataloushyödykkeet ja jalometallit. Vasta kahdeksannella sijalla on öljy (Brent). Käsittääkseni nämä ETC:t ovat piensijoittajien väline osallistua hyödykemarkkinoihin. Kun piensijoittajat ovat pörssikursseissa pääsääntöisesti myöhässä niin taitaa maataloustuotteiden ja kullan aika alkaa olla ohi.
Tässä joitain ETC:tä vaihdon mukaisessa järjestyksessä
Exchange Traded Commodities
Name/ISIN Turnover in €
ETFS Agriculture (Landwi... 1.47 m
ETFS Foward Agriculture D 419,95
Lyxor Gold Bullion Secur... 239,133
ETFS Physical PM Basket ... 174,965
ETFS Physical Gold (phys... 96,404
Xetra-Gold 70,923
ETFS Physical Silver (ph... 69,03
ETFS Brent Oil (Brent Ro... 27,155
http://boerse-frankfurt.com/pip/dispatch/en/pip/private_investors/fonds/...
Tuo alkuvuodesta ehdotettu
Tuo alkuvuodesta ehdotettu Nestle olisi ollut reilusti indeksejä parempi sijoitus
http://de.finance.yahoo.com/q/bc?t=6m&s=NESR.F&l=on&z=m&q=l&c=&c=%5EGDAX...
Silmämääräisesti vuodessa
Nestle -10%
DJow -32%
Dax -39%
Olisiko sittenkin
Olisiko sittenkin kannattavampi sijoittaa arvoketjussa raaka-aineista seuraavaan ketjun osaan. Vaikkapa kun on kyse vehnästä ja muista elintarvikkeista niin sijoittaisi elintarviketeollisuuteen, esimerkkinä Nestle. Se näyttää pärjänneen varsin hyvin ainakin verrattuna SP500 indeksiin.
http://finance.yahoo.com/q/bc?t=3m&s=NESN.DE&l=on&z=m&q=l&c=&c=%5EGSPC
Katsoin uudelleen parhaiten
Katsoin uudelleen parhaiten kaupaksi meneviä hyödykkeiden ETF:iä Saksan pörssissä, tai oikeampi nimi tuotteelle olisi ETC (Exchange Traded Commodities).
Vaihdon kärjestä ovat pudonneet helmikuussa siellä olleet maataloustuotteet.
Kärjessä on nyt kulta ja muut jalometallit: Maataloustuotteet (ETFS Agriculture DJ-AIGCI) on pudonnut sijalle seitsemän ykköspaikalta. Samoin Brent on pudonnut sijalta 8 sijalle 11 (tai raakaöljy 10. sijalla).
ETFS Physical Gold.... 0.95 m
Lyxor Gold Bullion Securities.... 0.68 m
Xetra-Gold.... 0.48 m
ETFS Precious Metals DJ-AIGCI.... 0.37 m
ETFS Physical Palladium .... 0.21 m
ETFS Foward Agriculture D.... 0.16 m
ETFS Agriculture DJ-AIGCI.... 0.12 m
ETFS Soybeans.... 90,634
ETFS Physical Silver.... 84,451
ETFS Crude Oil .... 76,640
ETFS Brent Oil.... 58,050
ETFS Wheat .... 39,517
ETFS Gasoline .... 33,020
ETFS Livestock DJ-AIGCI.... 28,560
Onko maataloustuotteiden kupla jo puhjennut, hintojen nousuun on sentään ollut jonkinmoiset perusteet, päinvastoin kuin jalometalleilla. Ainakin soija oli noussut
Ihan kaikkea ei pankki voi
Ihan kaikkea ei pankki voi lainata takasin kuluttajille. Pitää aina jättää tietty prosenttiosuus lainaamatta takaisin - vakuusvarantona.
Siis pankillä pitää olla vähän vakuusvarantoa siltä varalta jos tallettajat jostain syystä ottaa rahansa pois. Kaikkeen ei ole varauduttu mutta jossakin vaiheessa tuo vakuusvarannon osuus oli 10% luokkaa.
Ei tämä kyllä toki tuota Pekan probleemia selitä - mutta vois kuitenkin ajatella että pankit tällaisina aikoina lisää vakuusvarannon osuutta. Sillä on aika isot kerrannaisvaikutukset jos pankit nostavat vakuusvarantotavoitettaan vaikkapa vaan 10%->11%. Liikkeellä olevan rahan määrä pienenee tällöin kaikenkaikkiaan luokkaa 10%. Johtuu siitä että antolainattu raha palaa pankkiin ja sitten se taas antolainataan ja sitten se taas palaa pankkiin. Siis tuo vakuusvarantotavoite vaikuttaa vähentävästi rahan määrään jokaisella kierroksella - tästä syystä näin suuri kerrannaisvaikutus.
Mutta en mä silti ymmärrä tätä juttua kovin hyvin.
Tunteeko joku lukijoista todellista tilannetta vähän paremmin??
Kai
Mutku, mutta kun ei sitä
Mutku, mutta kun ei sitä kaikkea sijoittajilta pankkeihin tulvivaa rahaa voi kuluttajillekaan lainata. Esimerkiksi tammikuussa 2008 rahastoista lähti 1,3 miljardia, josta kotimaisista osakerahastoista lunastettiin yhteensä 845 miljoonaa euroa. Aika huomattava osa rahastojen pääomasta, joka oli tammikuun lopussa 62 miljardia.
Kyllä sitä rahaa on pitänyt jemmata muuallekin.
Pekka
Minua ihmetyttää edelleen tuo
Minua ihmetyttää edelleen tuo paljon puhuttu sijoituskohde käteinen. Siinähän on kuitenkin kyse jonkinlaisesta pankkitalletuksesta, jolla pankki makaa jotain korkoa. Ja voidakseen maksaa tuota korkoa, pankin on sijoitettava saamansa rahat johonkin. Minua kiinnostaisi kovasti tietää mikä on se kohde, josta pankki katsoo saavansa itse maksamaansa korkoa paremman tuoton. Ja miksen minä voisi sijoittaa itse suoraan tuohon pankin käyttämään paremmin tuottavaan kohteeseen.
Pekka
No se pankkihan lainaa ne
No se pankkihan lainaa ne rahat autonostajille, asunnonostajille, kulutusluottoihin yms. Välistä pankille jää ns. korkokate luokkaa 1%. Kyllä sinäkin voit mennä aivan samoille apajille. Jaa naapurustosi postilaatikoihin lappuja "Rahaa lainataan pankkikorolla" veikkaan, että kyllä saat lainattua rahasi.
Vähiten osaketuoton kanssa
Vähiten osaketuoton kanssa korreloivat käsittääkseni:
- raha (korko)
- kiintestöt
Kokemukseni mukaan kovasti turbulenteissa tilanteissa ainoa todella luotettava arvon säilyttäjä on puhdas raha. Todella syvät markkinahäiriöt ovat usein tapahtuneet samanaikaisesti sekä kiinteistö- että osake- markkinoilla.
Korkotaso korreloi myöskin positiivisesti osakemarkkinoiden kanssa - mutta minun kokemukseni mukaan raha kuitenkin säilyttää arvonsa parhaiten rahana - silloin kun on oikein vaikeat ajat.
Minulla ei ole tilastoa tästä asiasta - pelkkää mutu tuntumaa.
Kai
Eli tämä tutkimus vahvistaa
Eli tämä tutkimus vahvistaa tuon ylempänä olleen vastauksen kohdassa Re: Ihan puhtaissa.
Raaka-aineet ovat lähinnä spekulatiivinen sijoituskohde, jotka pitkällä aikavälillä eivät tuota eivätkä edes tarjoa inflaatiosuojaa. Kuitenkin toimivalla strategialla on mahdollista saada lähes osakkeita vastaava tuotto. Kaiken lisäksi raaka-aineiden tuotto on varsin riippumaton osaketuotosta, joten se tasaa osakkeiden riskiä.
Pekka
Boginpitäjä
Boginpitäjä Perässähiihtäjällä on aiheesta kirjoitus:
http://sijoittajat.com/blogit/perassahiihtaja/2007/04/19/tuoton-jatkuvuu...
"Kurssikehityksen tuoton jatkuvuus ei rajoitu osakkeisiin. Miffre ja Rallis tutkivat 31 hyödykefutuuria aikavälillä 1979-2004. Myös hyödykefutuureilla todennettiin tuoton jatkuvuus monilla aikaväleillä, keskimäärin tuotto oli 9,4 % kun itse hyödykefutuurien tuotto samalla aikavälillä oli 2,6 % negatiivinen.
..."
Exchange Traded
Exchange Traded Commodities
otsakkeen alta löytyy Frankusta seuraavat 90 tuotetta.
Agriculture Sub I... , Agriculture Total..., All Commodity Sub..., Aluminum Total Re..., Coffee Total Retu..., Commodity Index T..., Copper Total Retu..., Corn Total Return..., Cotton Total Retu..., Crude Oil Total R..., Energy Sub Index ..., Energy Total Retu..., ExEnergy Sub Inde..., Exenergy Total Re..., Gold Total Return..., Grains Sub Index ..., Grains Total Retu..., Heating Oil Total..., Industrial Metals..., Industrial Metals..., Lean Hogs Total R..., Live Cattle Total..., Livestock Sub Ind..., Livestock Total R..., Natural Gas Sub I..., Natural Gas Total..., Nickel Total Retu..., Petroleum Sub Ind..., Petroleum Total R..., Precious Metals T..., Silver Total Retu..., Softs Sub Index 3..., Softs Total Retur..., Soybean Oil Total..., Soybean Total Ret..., Sugar Total Retur..., Unleaded Gas Tota..., Wheat Total Retur..., Zinc Total Return..., Agriculture (Landwi..., All Commodities (Al..., Aluminium (Aluminiu..., Brent Oil (Brent Ro..., Coffee (Kaffee), Copper (Kupfer), Corn (Mais), Cotton (Baumwolle), Crude Oil (Rohöl), Energy (Energie) DJ..., Ex-Energy (Ex-Energ..., Forward All Commodit, Forward Energy DJ-AI, Forward Grains DJ-AI, Forward Industrial ..., Forward Livestock DJ, Forward Natural Gas, Forward Petroleum DJ, Forward Softs DJ-AIG, Foward Agriculture D, Foward Ex-Energy DJ..., Gasoline (Benzin), Gold (Gold), Grains (Getreide) D..., Heating Oil (Heizöl), Industrial Metals (..., Lean Hogs (Magere S..., Live Cattle (Lebend..., Livestock (Nutzvieh..., Natural Gas (Erdgas), Nickel (Nickel), Petroleum (Erdöl) D..., Physical Gold (phys..., Physical Palladium ..., Physical Platinum (..., Physical PM Basket ..., Physical Silver (ph..., Precious Metals (Ed..., Silver (Silber), Softs (Weiche Rohst..., Soybean Oil (Sojaöl), Soybeans (Sojabohne..., Sugar (Zucker), Wheat (Weizen), WTI Oil (WTI Rohöl), Zinc (Zink)ICE Futures Brent Oil Fu...Lyxor Gold Bullion Secur...Precious Metals BasketWTI OilXetra-Gold.
http://boerse-frankfurt.com/pip/dispatch/en/pip/private_investors/fonds/...
Tässä muutamia raaka-aine ETF
Tässä muutamia raaka-aine ETF rahastoja (kaupankäyntitunnus (USA) on perässä)
On näitä paljon.
streetTRACKS Gold Shares GLD
iShares COMEX Gold Trust IAU
iShares Silver Trust SLV
Market Vectors Gold Miners ETF GDX
PowerShares DB Gold DGL
PowerShares DB Precious Metals DBP
PowerShares DB Silver DBS
Materials Select Sector SPDR XLB
Energy Select Sector SPDR XLE
iShares Dow Jones US Basic Materials IYM
iShares Dow Jones US Energy IYE
iShares S&P GSSI Natural Resources IGE
iShares S&P Global Energy IXC
Vanguard Energy ETF VDE
Vanguard Materials ETF VAW
PowerShares WilderHill Clean Energy PBW
PowerShares Dynamic Energy Explor & Prod PXE
PowerShares Dynamic Oil & Gas Services PXJ
Oil Services HOLDRs OIH
PowerShares Water Resources PHO
PowerShares DB Commodity Idx Trking Fund DBC
United States Oil USO
iShares Dow Jones US Oil & Gas Ex Index IEO
iShares Dow Jones US Oil Equipment Index IEZ
SPDR S&P Oil & Gas Equipment & Services XES
SPDR S&P Oil & Gas Exploration & Prod XOP
SPDR S&P Metals & Mining XME
iShares S&P GSCI Commodity-Indexed Trust GSG
Tot Ret Idx ETN OIL
Market Vectors Steel ETF SLX
WisdomTree International Basic Materials DBN
WisdomTree International Energy DKA
PowerShares FTSE RAFI Basic Materials PRFM
PowerShares FTSE RAFI Energy PRFE
iShares S&P Global Materials MXI
PowerShares Dynamic Basic Materials PYZ
PowerShares Dynamic Energy PXI
PowerShares WilderHill Prog Energy PUW
Rydex S&P Equal Weight Materials RTM
MACROshares Oil Up Tradeable Shares UCR
MACROshares Oil Down Tradeable Shares DCR
Ultra Basic Materials ProShares UYM
Ultra Oil & Gas ProShares DIG
PowerShares DB Oil DBO
PowerShares DB Base Metals DBB
PowerShares DB Agriculture DBA
PowerShares DB Energy DBE
First Trust NASDAQ Clean Edge US Liquid QCLN
Mkt Vectors Glb Alternative Energy ETF GEX
United States Natural Gas UNG
First Trust Energy AlphaDEX FXN
First Trust Materials AlphaDEX FXZ
Claymore S&P Global Water CGW
First Trust ISE-Revere Natural Gas FCG
First Trust ISE Water FIW
PowerShares Global Clean Energy PBD
PowerShares Global Water PIO
Claymore/SWM Canadian Energy Income ENY
GS Connect S&P GSCI Enh Commodity TR ETN GSC
Market Vectors Global Nuclear Energy ETF NLR
BearLinx Alerian MLP Select Index ETN BSR
iPath DJ AIG Agriculture TR Sub-Idx ETN JJA
iPath DJ AIG Energy TR Sub-Idx ETN JJE
iPath DJ AIG Grains TR Sub-Idx ETN JJG
iPath DJ AIG Ind Metals TR Sub-Idx ETN JJM
iPath DJ AIG Livestock TR Sub-Idx ETN COW
iPath DJ AIG Natural Gas TR Sub-Idx ETN GAZ
iPath DJ AIG Nickel TR Sub-Idx ETN JJN
iPath DJ AIG Copper TR Sub-Idx ETN JJC
ELEMENTS Rogers Intl Commodity ETN RJI
ELEMENTS Rogers Intl Commodity Agric ETN RJA
ELEMENTS Rogers Intl Commodity Enrgy ETN RJN
ELEMENTS Rogers Intl Commodity Metal ETN RJZ
Market Vectors Coal ETF KOL
Claymore/Clear Global Timber Index CUT
United States 12 Month Oil USL
Re: Ihan puhtaissa
Re: Ihan puhtaissa raaka-aineissa
Olet oikeassa sen suhteen, että kuuluisalla pitkällä aikavälillä raaka-aineet tuottavat huonommin kuin osakkeet, mutta kuten tunnettua pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleita.
Pikemminkin raaka-aineiden hinnoilla taitaa olla taipumus laskea teknologian kehittyessä. Siitä syystä raaka-ainesijoitus on jossain määrin spekulatiivinen. Toisaalta voisi kuvitella, että epävarmoina aikoina raaka-ainesijoitus säilyttäisi paremmin arvonsa.
Re: vesi ei kai ole raaka-aine
Hiukan horjuvaa on alan terminologia etenkin suomeksi. Hyödykkeet taitaa olla sähkölle ja vedelle yhteinen termi vastaten englanninkielisistä utilties terminä. Maailmalla on näkyvissä kasvava pula vedestä. täältä Suomesta sitä on vain vaikea nähdä. Siinä mielessä vesi on varmaankin kelpo sijoituskohde.
Kumpaankin alueeseen raaka-aineisiin ja veteen toisaalta pätee, että voi sijoittaa alan jalostajiin: kaivoksiin, ja kaivosteknologiaan, mineraaliteknologian kehittäjiin, vedenpuhdistusteknologiaan jne.
?
?
vesi ei kai ole raaka-aine
vesi ei kai ole raaka-aine tässä mielessä, mutta vähän samanluontoinen. Voisi olla hyvä sijoitus ei sellaisenaan vaan jotain välillistä kuten makeanveden varantojen käyttöoikeuksia, jätevesien tai käyttövesien puhdistusosaamista, kemikaaleja tai palvelubusinessta, kuten vastuunottamista siitä, että vesiasiat toimivat jossain kehittyvän maan miljoonakaupungissa.
Ihan puhtaissa raaka-aineissa
Ihan puhtaissa raaka-aineissa on se huono puoli että niille ei makseta osinkoa niin kuin osakkeille. Jos osti kuparia 20 v sitten niin nyt siitä saa edelleen suurin piirtein saman reaalisen (inflaatiokorjatun) hinnan.
Siksi raaka-aineet ovat mun mielestä hieman vaikeampi instrumentti tehdä voittoa kuin osakkeet. Osakkeisiin osaa sijoittaa apinakin (sattumanvarainen, apinan tekemä, valinta johtaa tutkitusti parampaan sijoitukseen kuin keksimääräisen yleisörahaston ostaminen) mutta raaka-aineisiin sijoittavalla pitää olla näkemystä jos haluaa hyvää tuottoa.
Aion minäkin olla mukana raaka-aine markkinoilla - mutta hyvät neuvot ovat tarpeen sen määrittämiseksi että milloin ja minkä raaka-aineen osalta.
Ongelmana noissa
Ongelmana noissa raaka-aineissa ja hyödykkeissä on, että niiden syklejä on tutkittu vähän.
Osakkeiden kurssikehitystä on tutkittu paljon ja sen seurauksena on löydetty koko joukko anomalioita, poikkeamia tehokkaista markkinoista, joilla voi ylittää markkinoiden keskituoton.
Sen sijaan noista hyödykkeistä on paljon vähemmän vastaavia tutkimuksia. Mistä tietää, tai siis voisi saada arviot todennäköisyyksistä, millaisella syklillä eri maataloustuotteiden hinnat vaihtelevat. Syklisyys niissä on ilmeinen: Tuottoisan maissivuoden jälkeen entistä useampi viljelijä vaihtaa vehnästä maissiin ja seurauksena on ajan mittaan hinnan romahtamien. Mutta millä aikavälillä. Entä sitten metallikaivosten syklit, niiden on pakko olla pidempiä kuin maataloustuotteiden.
Noista ei tahdo löytyä minkään sortin arvausta tutkimuksesta puhumattakaan.
Pekka
Mä seurailen nykyään
Mä seurailen nykyään maakohtaisten indeksien ohella sektori-indeksejä. Olin ajatellut että ens kesän kynnyksellä vois olla aika ostaa finanssisektoria.
Kaizu
vielä parempi olisi jos
vielä parempi olisi jos keksisit mikä on seuraava hypen kohde. kuten !a @b yllä sivien välissä kirjoittaa voi olla, että ankarasta hintojen noususta innostuneena mukaanlähtijät ovat myöhässä. Meidän pitää oppia menneistä virhearvioista: miksi emme etsineet sitä gradua 3vuotta sitten kun asialla olisi vielä voinut tehdä megavoitot. Raaka-aineet olivat yleisesti "halveksuttuja". Miksi emme siirtäneet IT salkkua savupiippuihin 9 vuotta sitten kun savupiiput, konepajat ja maatalous oli äärimmäisen halveksittuja kaikki. nousu suhteessa IT ollut silti kymmenkertainen. Tai miksi emme tyhjentäneet IT salkkujamme kehittyville markkinoille silloin kun niissä oli vielä valtava potentiaali jäljellä. Eikö olekin räikeä ristiriita senaikaisten näkemysten ja sen välillä mitä sitten oikeasti tapahtui. Pitäis keksiä "seuraava aalto".
Jossain näin viitteen
Jossain näin viitteen Kauppiksen graduun, joka oli tehty hyödykkeistä.
Täytyy kaivaa se esiin ja mennä Kauppiksen kirjastoon lukemaan, siitä voisi saada vihjeitä kuinka tehdä hyödykkeisiin perustuva salkkustrategia.
Pekka
Jep Tälle syklin vaiheelle
Jep
Tälle syklin vaiheelle taitaa olla tyypillistä että:
- raaka-aineiden hinnannousut tasaantuu (kun kasvu alkaa hidastua ja raaka aineiden menekki ei enää kasva yhtä paljon kuin aiemmin)
- inflaatio on korkealla (kun rahan, raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden taannoiset hinnannousut alkavat vähitellen ja viiveellä näkyä lopputuotteissa)
Kasvun taantuminen on toistaiseksi kuitenkin koskenut vain USA:n taloutta.
Kun vaan tietäisi miten maailmantalous kehittyy tästä eteenpäin. Minä olen toistaiseksi laittanut rahani likoon sen puolesta että pahin ei olisi vielä takana päin. Saapa nähdä olenko väärässä.
Kaizu