Kirjoittanut Jarno Lönnqvist Pe, 13/01/2012 - 13:59
Posted in
Euroalueella ei ole rakenteellista kauppa-alijäämää, vaikka ikääntyminen on ongelma. http://www.forexfactory.com/#chart=41302
Meidän ongelma on alueiden erivauhtinen kehitys. Se voi hajottaa koko euro-alueen jolla olisi meidänkin talouteen arvaamattomia vaikutuksia.

Pikavippi Kreikka
Kreikan kannattaisi varmaan ottaa vähän pikavippiä raha ongelmiinsa, jonka jälkeen se olisi varmasti Suomen valtionkin mielestä luottokelvoton.
Kreikan lainojen järjestely tervehdyttää tilannetta
Kreikan valtion lainoja aiotaan uutisten mukaan tällä viikolla järjestellä. Olisikohan niin että tarkoituksena on pitää Kreikka euroalueessa mutta järjestellä yhden Kreikan alueella toimivan instituution, nimittäin valtion, lainat niin että sijoittajavastuu toteutuu ja Kreikalle lainanneet pankit joutuvat osavastuuseen. Toivottavasti näin tehdään. Se tervehdyttäisi tilannetta. Vakausmekanismi ei olisi niin kovilla ja vastaisuudessa sijoittajat olisivat varovaisempia eivätkä päästäisi yhtä valtiota huomaamatta näin katastrofaaliseen tilanteeseen.
En ymmärrä
tätä puhetta sijoittajavastuusta. Sijoittajat ovat kantaneet selkeästi vastuunsa tässä myllerryksessä. Katso vaikka Kreikan lainojen arvoja millä niitä myydään tai vaikka Italian. Niissä on selkeästi diskontattu riskiä mukaan. Valtioiden tai ainakin kehittyneiden valtioiden lainoja on opetettu pitämään riskittöminä. Mikäli niihin aletaan leipomaan riskiä eli aletaan vaatimaan yli inflaation korkoja, niin se muuttaa paljon maailmassa. Jos riskilisä on vaikka 1% ja julkista vierasta velkaa on 60% BKT:sta niin korkomenot leikkaavat kasvusta 0,6%/vuosi. Suomen rakenteellinen kasvuvauhti on lienee noin 2% eli siitä leikataan 30% pois. Mikäli velka on sisäistä niin silloin leikkausta ei tapahdu koska korkoraha menee kansantaloudessa vain toiseen taskuun.
Sijoittajavastuusta
Kirjoitit "...Sijoittajat ovat kantaneet selkeästi vastuunsa..."
Lainalla on kaksi osapuolta: toinen on Kreikka ja sijoittajat kollektiivisesti toisena osapuolena.
Jotkut sijoittajista ovat heittäneet pyyhkeen kehään ja myyneet lainan toiselle sijoittajalle jopa puoleen hintaan. Lainan jälkimarkkinoilta alehinnalla ostanut sijoittaja on mitä todennäköisimmin ns. hedgerahasto, joka on edelleen tavoittelemassa sijoituksellaan voittoa. Vasta kun sijoittajat antavat osan lainoista anteeksi Kreikalle, niin sijoittajat kantavat vastuuta.
Vastuunkanto
Sijoittajat kantavat vastuuta häviämällä rahaa. Kiinteisiin korkoihin sijoittamalla voi hävitä kahdella tavalla:
1. Et saa kaikkia rahoja takaisin (default)
2. Korot nousevat jolloin lainan nykyarvo laskee
Sijoittajat eivät ole ainakaan vielä kohdanneet Kreikan eikä Italian kohdalla tilaa 1. Mutta ne ovat erittäin selkeästi kohdanneet tuon kohdan 2. Laske paljonko häviät jos kuponkikorko on 5% ja korko nousee 7%/vuosi kymmenen vuoden lainassa. Eli sijoittajat ovat kantaneet vastuuta maksamalla tappioita. Suurin ostaja italian lainojen jälkimarkkinoilla ovat keskuspankit. Kreikan lainoja ei juuri kukaan halua ostaa, niiden vaihto on pientä.
Jos sijoittaa "Kiinteisiin
Jos sijoittaa "Kiinteisiin korkoihin" eli kiinteäkorkoiseen lainaan, niin silloin yleiset korkotason muutokset eivät vaikuta ko. lainan korkoon. Laina-ajan päättyessä saa rahansa takaisin häviämättä mitään ellei sitten tule default'ia.
Lehtitietojen mukaan sijoittajat eivät ole vielä antaneet mitään anteeksi Kreikalle.