Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus blogi

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +9%,  alusta (27-05-2010) +20.0%, 1 vuosi -3.6% 

Yleistä:

Näen ukkosentummien pilvien keikkuvan sijoitushorisontissa:

• Kreikassa on täysi kaaos.
• Espanjassa pankkikriisi kärjistyy
• Kiinan datat viittavat investointi (lue raaka-aine) -vetoisen talouskasvun päättymiseen ja vetovastuun siirtyvän kuluttajille. Tämä tietää huonoa raaka-aine-hinnoille ja länsimaisille investointitarvikkeiden valmsitajille.

Tällä taustalla ei ole ihme että euro viimeinkin tipahti selvästi alle 1.3 USD. Viimeisin EURUSD perhos-optiojärjestelmä sulkeutui tappiollisena. Nyt samaa strategiaa ei enää kannata jatkaa. Euron alamäki on ehkä vihdoin alkanut.

Valintani myydä dax call-optiota on ollut hyvä, ja tällä on jarrutettu salkun arvon alenemista  n. 1.5% edestä. Valitettavasti Euro STOXX 50 osinkofutuurit vuodelle 2015 ovat laskeneet vielä enemmän rokottaen salkun arvoa 2.5%. Ero vuoden 2012 osinkofutuurin ja vuoden 2015 futuurin välillä on nyt venähtänyt ammottavaski kuiluksi (2102: 116 ja 2015: 81). Olen tutkinut sieluni syövereitä ja päätynyt tulokseen että futuurien pito ei johdu tappion realisoinnin välttelystä. Uskon edelleen että osinkoja maksetaan vuonna 2015 vähintään 100 pisteen edestä. On toki mahdollista että käydään sitä ennen viime vuoden tapaan jopa alle 75 pisteessä. Silloin harkitsen lisäostoja.

Olen seurannut viime aikoina EUROSTOXX 50 osinkofutuurien hintoja ja ihmetellyt mikä logiikka niitä ohjaa. Kyseiset futuurit seuraavat EUROSTOXX50 yhtiöiden indeksoitua osinkosummaa. Kummallinen piirre minusta on että pidemmät futuurit ovat jatkuvasti halvempia kuin lyhemmät:

Jos kuluvalle vuodelle odotetaan indeksoitua tasoa 117 on siis markkinaodotus vuosille 2015 eteenpäin neljännestä pienempi osinkosumma? Onko tässä järkeä vai markkinaanomalia? Minusta tässä on jonkinlainen anomalia jos yrityksille toisaalta ennustetaan hitaasti nousevia tuloksia , mutta osinkojen odotetaan laskevan.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +11.4%,  alusta (27-05-2010) +22.8%, 1 vuosi +1.2% 

Yleistä:

Vaikka markkinat ovat tuntuneet melko levottomilta ei DAX-volatiliteetti-indeksi ole kovin korkealle noussut. Viime viikkojen 25 piikit eivät ole mitään verrattuna viime syksyn lukemiin verrattuna ja ovat jopa vuodenvaihteen lukemia pienempiä. Seuraava enemmän markkinoita myllertävä uutinen on todennäköisesti ranskan presidentinvaalit. Todennäköinen voittaja Hollande on puhunut kasvusatsausten puolesta. Kasvu onkin ainoa tapa saada ongelmat kuriin, mutta miten kasvu saadaan aikaan onkin sitten vaikeampi temppu. Jotenkin en oikein usko että sosialistipresidentti Ranskassa saisi maan kankean työmarkkinan solmut puretuksi. Ei taida uskoa moni muakaan marrkinatoimija. Hollanden voitto todennäköisesti saa pörssikurssit laskuun.

Hedge-fund mangerit ovat viime aikoina joukolla (FT:n mukaan) alkaneet lyödä vetoa keskeisten euromaiden valtionvelkoja vastaan. Logiikka on että ongelmissa olevien periferiamaiden velkakirjoissa on jo tarvittava kriisilisä. Sensijaan Saksan ja muiden AAA-kerhon maiden velat ovat aivan liian halpoja ja tulevat nousemaan. Saa nähdä miten käy. Euron heikkenemistä on odotettu ja sen puolesta on lyöty reippaasti vetoa, mutta takkiin on tullut nimekkäillekin sijoittajille. Euron ja Taalan välillä on nyt jonkunlainen "vähiten ruma"-kilpailu menossa. Euroalueella on velkakriisi joka ei säästötoimilla saada kuriin. USA:ssa odotellan "Taxmageddonia" kun sukset ristissä olevat valtapuolueet eivät pysty sopimaan mistään, jolloin Bushin kauden veronkevennykset poistuvat automaattisesti ja hidastuttavat talouskasvua.

Euroopassa poliittiset riskit myllertävät osakemarkkinoita tuon tuostakin. Jos haluaa etsiä  osakkeita Timbuktuakin kauempaa on hyvä aloittaa Etelä-Afrikasta. Täältä löytyy totuttujen raaka-aineyhtiöiden lisäksi monta muutakin kiinnostavaa yhtiötä.

Olen tapani mukaisesti ajanut FT:n osakehakukoneella haun ehdoilla p/e<15, PCF <12, EPS kasvu >3% ja osinkotuotto >3%. Tulokset löytyvät alla.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +10.9%,  alusta (27-05-2010) +22.2%, 1 vuosi +1.1% 

Yleistä:

No niin, odotettu korjausliike tuli. Kuvaava sentimentille on että omassa salkussa top-3 laskijaa ovat kaikki eurooppalaisia yhtiöitä ml. Siemens. Nousijalistalla taas kaksi kiinalaista ja afrikassa toimiva ranskakalaisyhtiö. Eli riskiä pidetään nyt pienempänä Kiinassa kuin euroopassa. Ja volatiileimmasta päästä on jälleen helsingin pörssi. Piensijoittajan ei siis todellakaan kannata pysyä "kotimarkkinoilla".

Nähdäänkö nyt toisinto viime vuodesta : Volatiili kesä ja varsinainen lasku syksyllä joka taittuu vasta kun keskuspankit avaavat raha-hanat?

Koska odotukseni osuivat melkein kohdalleen (pudotus oli ehkä hieman suurempi) on paikallaan tarkastella miten toimin itse:

Hyvää:

+ Velkapapereiden osuuden lisäys. Tässä olisi voinut olla aggressiivisempikin, 12% salkusta ei ole paljon. Jatkan tätä.
+ Vivutus OMX-futuurilla (pitkä positio) purettu. Siinä myöhästyin vain vähän - mistä rangaistiin pienellä tappiolla.
+ ODAX call-optioiden myynti tuotti hyvin. Ensimmäinen setti 7100 strike muuttui arvottomaksi parissa päivässä. Positio suljettiin josta mukava voitto ja uusi positio auki alemmalla 6900-tasolle. Arvaus "voimakasta nousua ei tule" oli oikea ja tuottoisa. Aikomus on jatkaa seuraavalle kaudelle 2...3% out-of-the-money tasolla jolla siis myyn pois tuoton osakesalkun tätä voimakkaamaasta noususta kuukauden aikana.

Huonoa:

- Mikä ihmeen ajattelu sai minut pitämään euro stoxx osinkofuurit? Tiesin hyvin että nämä paperit korreloivat osakeindeksin kanssa korkealla betalla. Kyllä, kyllä, aikomus oli pitää nämä jopa pari vuotta, jolloin nousun on melkein väkisin tultava - ei osinkotaso nimittäin viimevuotiseta mihinkään romahda - mutta johdonmukainen toiminta markinanäkemyksen mukaan olisi pannut myymään!
- Ja mikä ihmeen kokeilunhalu nyt ajoi myymään (onneksi vain yhden) ODAX putin 6750-tasolle? Jos odotan volatiliteetin nousevan, niin ei kai ole ideaa myydä putteja vaikka ne olisivat miten ylihinnoiteltuja keskimäärin? Onneksi suljin positionenne kuin virhe olisi tullut todella kalliksi, mutta nytkin tämä moka söy suuren osan ODAX-callien tuomasta voitosta.

Näistä mokista rangaistiin n. 2% arvon laskulla. Ilman niitä olisi salkun arvo ollut +/- 0%, mikä olisi ollut loistava suoritus tässä tilanteessa. Annan itselleni arvosanan 7.

Tässä lupaamani australialaisten osakkeiden screenaus.

Haku on suoritettu FT:n osakehakukonetta käyttäen. Tänä hakukone taitaa olla ilmaisista hakukoneista joustavin.

Hakukriteereinä on käytetty:

• P/E alle 15
• P/CF alle 12
• Osinkotuotto yli 3%
• EPS kasvunopeus viidessä vuodessa vähintään 5%.

Kyseessä on siis versio kasvua kohtuuhintaan - kriteeristöstä.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +13.9%,  alusta (27-05-2010) +25.5%, 1 vuosi +5.2% 

Yleistä:

Merkit pörssirallin päättymisestä ovat nyt entistä selvemmät. Sekä pörssi-indeksit että valuuttakurssit heiluvat edestakaisin ilman suuntaa. Saattoi jäädä OMX-futuurissa mustapekka käteen. Viime viikon viimeisimpänä nousupäivänä oli myyntinapin painallus jo hiuskarvan varassa...mutta ei...piti vielä odotella viimeisintä nousua. Pahus. 

Ensimmäinen yritys volatiliteetin myyntiin EURUSD-valuuttaparissa päättyi onnistuneesti (eli voitollisesti). Jälkeenpäin ihmettelen vain miksi valitsin niin pitkän juoksuajan. Viikon-parin juoksuaika olisi paljon järkevämpi kuin kuukauden jolla aloitin. Samalla panoksella voi silloin toistaa strategiaa useammin. Pienempiä riskejä, mutta useammin. Tätä kai kutsutaan oppimiseksi.

Myös osake-indeksi-optiot on nyt korkattu. Hämmästyttävää minulle oli että osakeoptioiden myyntioikeus piti pyytää oikein kirjallisesti välittäjän pääkonttorista. Nämä kun ovat niin riskipitoisia instrumentteja. Ja ovathan ne - potentiaaliset tappiot ovat rajattomat, eivätkä missään intuitiivisessa yhteydessä myytäessä saatavaan rahamäärään. Hämmästyttävää on kuitenkin että kaikilla asiakkailla on oletusarvoisesti valuuttaoptioiden myyntioikeus jossa on mielestäni yhtä rajattomat tappiomahdollisuudet.

Voittoa tehdään kuitenkin keskimäärin myymällä, ei ostamalla optioita. Erityisen ylihinnoiteltuja ovat "pörssiromahdusvakuutukset" eli huomattavasti alle markkinakurssin olevat put-optiot. Aloitin myymällä yhden sopimuksen verran huhtikuun ODAX-sopimuksia 6750-kurssille. Yksi sopimus on 5 €/indeksipiste eli vastaa nykykursseilla n. 35000€:n salkun arvoliikkeita. Pörssilasku alkoi tietenkin heti. Tämä laji vaatii hyviä hermoja (ja vara-rahastoa jos se pörssiromahdus sattuu kohdalle). Syy miksi nämä optiot ovat niin ylihinnoiteltuja on juuri tässä: Ne voivat jauhaa pientä jatkuvaa voittoa pitkään, mutta eräänä päivänä tulee oikea rökäletappio, ja juuri samaan aikaan kuin osakesalkun arvo romahtaa muutenkin. Samalla tavalla vakuutusyhtiö tekee normaaleina vuosina voittoa, mutta tsunamin tullessa tappiota.

Minusta tuntuu (enkä ole yksin) että kovin pörssinousu on nyt nähty alkuvuoden hurjan nousu jälkeen. En kuitenkaan usko suurempaan korjausliikkeeseen. Sensijaan ykkös-skenarioni tällä hetkellä on että pörssikurssit pysyvät lähestulkoon tällä tasolla useita kuukausia, mutta volatiliteetti saattaa nousta. Jos haluan toimia tämän skenarion mukaan, mitä kannattaisi silloin tehdä? Yksi mahdollisuus on tietenkin myydä pois osakkeet kokonaan ja vetäytyä kokonaan syrjään - melko kallis operaatio kun ottaa huomioon myös tulevat uudelleenostot uusine kuluineen. 

Alla muutamia vaihtoehtoja joita olen miettinyt:

1. Vähentää osakepainoa. Näin aion tehdä, tuotto esim yrityslainoissa ei ole tällä hetkellä järin korkea, mutta jos odotukseni osakkeille on +/- nolla on alhainenkin tuotto parempi. Olen tässä kuitenkin maltillinen ja korotan korkopapereiden painon n. 20% tienoille.

2. "Buy on the dips". Jos volatiliteetti kasvaa saattaa ilmaantua hyviä ostotilaisuuksia, etenkin pörsseissä jossa volatiliteetti on korkeaa. Näin on etenkin kasvutalouksissa ja marginaalipörseissä jotka heiluvat suurpörssejä enemmän. Volatiliteetistä päätellen Helsingin pörssi lukeutuu myös näihin. Tämä tarkoittaa myös että käteistä on tavallista enemmän.

Entäpä indeksioptioiden käyttö? Put- optiolla voi ostaa (tai myydä) oikeuden myydä pörssi-indeksiä sovittuun hintaan tietyn ajan kuluttua. Tästä oikeudesta maksetaan hinta - preemio - joka riippuu sopimuskurssista, indeksin volatiliteettistä ja option juoksuajasta tunnetun Black-Scholes kaavan mukaisesti. Vastaavasti Call-optiolla ostetaan (tai myydään) oikeus ostaa indeksiä sovittuun hintaan.

Jos uskoo pörssi-indeksin liikuvan todennäköisesti sivusuuntaan on mieleeni tullut muutama optio-strategiaa. Yksi klassinen on tietenkin:

3. Salkun suojaaminen put-optiolla. Ostetaan siis indeksi-putti jonka sopimuskurssi (strike) on alle nykykurssin, eli sijoittajaslangilla "out of the money ,OTM". Jos indeksi sitten laskee alle tämän sopimuskurssin kasvaa option arvo vastaavasti. Silloin olen siis ostanut vakuutuksen pörssilaskun varalle. Mutta vakuutukset maksavat. Alla on kuvaaja ODAX (DAX indeksi-optio) hinnasta sopimuskurssista riippuen.

          Putit                                                                                                        Callit

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +16.8%,  alusta (27-05-2010) +28.7%, 1 vuosi +7.6% 

Yleistä:

All time high! Tämä muppetti ei jättäytynyt rallista.

Muppeteiksi on kuulemma kutsuttu riviasiakkaita Goldman Sachsilla (Greg Smithin kolumni NYT:ssa). FT:n kolumnisti James Mackintosh jatkaa sujuvasti muppetti-teemalla huomauttamalla että samalla kuin SP500 on noussut 30% osakerahastoja on nettomyyty miljardin edestä.  Nyt rallin jatkuminen on vähittäissijoittaja-muppettien varassa. Joko he nyt innostuvat ja alkavat (liian myöhään) pumpata rahaa osakemarkkinoille?

OMX-vivutus ja osinkofutuurit ovat nostaneet salkun tuottoa mukavasti. Ehkä minussa on jotakin "Animal" meininkiä...tekee mieli hakata johdannais-rumpuja kunnes savu nousee korvista kun noususta on vielä puristettavissa viimeiset mehut. Järkevämpi osa minusta kehoittaa jo siirtymään sivuun, purkaa vivutukset ja laskea osakepainoa.

Valuuttakurssit ovat rauhoittuneet viime aikoina. Selviä trendejä ei oikein näy. Päätinkin kokeilla EURUSD:ssa "butterfly spread" optiostrategiaa jolla tulee voittoa kurssimuutoksen pysyessä pienenä.... saa nähdä miten käy.

Strategia: 

Velkapapereiden painoa lisään vähitellen.  Ongelma on että nämäkin ovat jo nousseet melko paljon. Esim. viime kerralla mainittu LQD-ETF on noussut alkuvuonna jo 8%, eli normaalin vuosituoton verran...

Mutta mitkä ovat vaihtoehdot? Jos uskon markkinoiden siirtyvän noususta tasaisempaan sivusuuntaiseen liikkeeseen voisi volatiliteetin myynti indeksioptioilla olla hyvä strategia. VIX-indeksi on kuitenkin jo melko alhaalla. Tämä yhdessä voimakkaan nousun kanssa voi indikoida tulevia ongelmia ja mahdollista volatiliteetin nousua. Jos markkinarauhattomuus lisääntyy on volatiliteetin myyminen täsmälleen väärä strategia!

Pitkät trendit eivät oikein toimi tällä hetkellä raaka-aineissa, joten sieltäkään ei mitään neuvoa löydy. Voisi tietenkin yrittää lyödä vetoa esim platinan hinnannousun puolesta - onhan se metalli jolla on huomattavaa teollisuuskäyttöä ja ohitti arvossa äsken kullan.

Jos rauhattomuus lisääntyy on ensimmäisinä tulilinjalla kehittyvien talouksien pörssit. Voisi siis aluksi myydä pois Peru- ja Malesia-ETF:t.

Muuten olen melko tyytyväinen salkun jakaumaan tällä hetkellä eikä valuuttapainojakaan ole tarvetta rukata. Euro ja Jenii ovat jo ylipainossa.

Kreikka on tipahtamassa vuoren jyrkänteeltä, vai onko? Voisiko nyt löytää hyviä sijoituskohteita Kreikasta? Suurin riski kreikan kohdalla kotimarkkinoilla toimiville yrityksille on Kreikan eroaminen eurosta josta seuraisi voimakas devalvaatio. Jos uskoo tähän kannattaa pysyä erossa Kreikkalaisita osakkeista.

Jos otamme peruslähtökohdaksi että Kreikka pysyy eurossa voimme katsastella rauhallisemmin sijoitusmahdollisuuksia.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +14.4%,  alusta (27-05-2010) +26.1%, 1 vuosi +3.6% 

Yleistä:

Iso Ben ei viime katsauksessaan puhunut halaistua sanaa QE-lisärahasta, joten taala on vahvistunut ja osakemarkkinat rykivät. Myös jeni on heikentynyt merkittävästi joten avasin nyt jenisalkun kahdella osakeostolla. Samalla tuntuu siltä kuin osakkeilla olisi pitkän ylämäen jälkeen edessä vaativaa maastoa, joten nyt on aika laittaa maastovaihde päälle. Toisin sanoen lisään nyt velkakirjojen osuutta salkussa vähitellen. 

Huomasin ilokseni että Nordealla oli taas pitkästä aikaa (tai ehkä en vain ole huomannut) myynnissä suomalaisia yritysvelkakirjoja joista noukin erän Cityconin velkakirjaa. Ostamalla velkakirjoja suoraan jäävät kustannukset minimiin. Tämä on erityisen tärkeää velkakirjoissa joissa muutenkin on melko alhaiset tuotot.

Strategia: 

Rullasin pitkän harkinnan jälkeen OMX-osakefutuurin jolla olen lisännyt osakevivutusta seuraavalle kaudelle voitollisena. Tämä toimii vastapainona velkapapereiden alhaisemalle riskitasolle. Markkinaturbulenssin kasvaessa tästä pääsee nopeasti eroon. Filosofia tässä siis on että riskiin suhteutettu tuotto-odotus kasvaa jos sijoitusten riskitasoa laskee samalla kuin vivutusta lisätään - näin teoriassa. Efektiivinen osakepaino on noin 100% vivun kera vaikka osa salkusta on velkapapereissa.

Velkapapereiden painoa lisään vielä vähän. Myös näissä kannattanee valuuttahajautus. Kehittyvien maiden valtiovelkakirjojen (noteerattu maiden omissa valuutoissa)  ja euromääräisen Cityconin lisäksi pitänee ottaa mukaan taalamääräisiä yrityslainoja,esim LQD -ETF voisi olla sopiva. Koska kulut ovat alhaiset (0.15%) ja yrityslainat ovat tässä ETF:ssä painottuneet mieltymysteni mukaisesti investment grade-lainojen riskimpään päähän.

Jutta Urpilainen esittää erityistä solidaarisuusveroa yli 100 k€ vuodessa ansaitseville (raikuvia suosionosoituksia salissa).

Solidaarisuus on hyvä asia, mutta mainitulla lisäverotuksella ei paljon valtion alijäämiä paikata. Latasin tilastokeskusesta talukon (liitteenä) josta nähdään että yli 100k€ ansaitsevia oli vuonna 2010 52516 kappaletta - vähän yli prosentti tulonsaajista. Näissä tuloissa on mukana myös pääomatulot. Jos ministeri tarkoitti 100k€ ansiotuloja, niin määrä vähenee entisestään.

Ongelma on siis että näitä ns. rikkaita on Suomessa liian vähän. Ansiotuloja tämä ryhmä keräsi hieman yli 6.3 miljardia (kaikki tuloluokat yhteensä 108 miljardia). Pääomatulot mukaanlukien 9.3 miljardia. Näistä maksetaan veroja yhteensä jo nyt 3.3 miljardia eli jäljellä on n. 6  miljardia. Alla olevassa kuvassa näkyy kumulatiivinen tulokertymä ja verokertymä tuloluokkien mukaan. MInusta on selvää että n. 8% kaikista tuloista ansaitsevat eivät voi huomattavalla määrällä paikata valtion verokertymää.

Tämä tuloryhmä maksaa tällä hetkellä 13% kaikista veroista.

Päivän FT:ssä on kiinnostava taustaartikkeli Italialaisesta mailman vanhimmasta pankista - Monte dei Paschi di Sienasta - ja sen linkkeistä kotipaikkaansa Sienaan. Artikkelia lukiessa tulee jotenkin mieleen Helsinki ja Helsingin Energia.

Kun pankki aikoinan listattiin pörssiin perustettiin paikallisen vallankäytön välineeksi rahasto johon sementoitiin lähes puolet osakkeiden äänivallasta. Viimeisten 15 vuoden aikana rahasto on tuottanut Sienan kaupungille n. 40000€ per asukas. Kaupungin asukkaat ovat voineet anoa tukea "Isä Montelta" erilaisiin projekteihin, kuten kylppäriremonttiin tai kirjan kustantamiseen ja kaikki elivät onnellisina...

Omistajavalvonta on epäilemättä ollut parasta hyvä-veli tasoa. Vuonna 2007 pankki maksoi kasvuinnossaan toisesta Italialaisesta paikallispankista Antonvenetasta 20 kertaa vuosituloksen verran, mikä oli kaksi kertaa vallitseva markkinahinta.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +13.5%,  alusta (27-05-2010) +25.0%, 1 vuosi +1.3% 

Yleistä:

Pörssit näyttävät nyt olevan hyvin robustissa nousussa jota edes Krekkalaisten politikkojen niskoittelu ei saa katkeamaan kuin hetkellisesti. Pari viikkoa sitten otetut vivutukset osakemarkkinoihin OMX indeksi ja Euro Stoxx 50 osinkofutuureina ovat porskuttaneet. Sijoittajat ovat nyt mielialataan "riski päälle" asetenteella liikkeellä. Tästä hyötyvät kasvumaiden riskimarkkinat sekä aikaisemmin ruton lailla vältetyt eurooppalaiset pankkiosakkeet.

Strategia: Hyödykepuolella korrelaatiot pitkiin trendeihin ovat tällä hetkellä heikot. Valintani on pysyä poissa näiltä markkinoilta kunnes trendit vakiintuvat. Tähän kulunee monta kuukautta. Vapautuneen riskinottokyvyn käytän toistaiseksi osakemarkkinoiden vivuttamiseen esimerkiksi indeksifutuurien muodossa.

Vivutusta perustelen muun muassa sillä että salkun beta on n. 0.7 verrattuna OMXH-indeksiin verrattuna. Jos indeksin OMHX-indeksin volatiliteetti olisi mielestäni ollut OK, niin esim 30% lisävivutuksella  pitäisi saavuttaa vielä <1 beta. 

Valuuttapuolella on viimeisetkin Zloty-osakkeet myyty pois. USD-salkku on mukavan kokoinen. Ainoa valuuttaa joka indikoi nyt lisäystarvetta on jeni, joka on heikentynyt viime aikoina. Liitteenä on japanin osakkeiden hakutulos, jossa p/e<10, price/cashflow <10, osinkotuotto>3% ja EPS kasvu viidessä vuodessa >5%. Osinkovaatimus vaikuttaa erityisen kovalta, Japanissa ei ole yhtä vahvaa osinkoperinnettä kuin monessa muussa maassa. Toisen lisäongelman havaitsin kun piti ryhtyä käytännön ostoihin. Tokion pörssissä on pörssierä 1000 osaketta, mikä  kurssista riippuen nostaa joidenkin yhtiöiden pörssierän arvon kymmeniintuhansiin euroihin ... ei järin piensijoittajaystävällistä siis.

Hajautus jäänee siis tavaomaista pienemmäksi. Ostoslistalleni jää aluksi Marubeni corporation , kauppatalo joka on varsinainen kassavirtakone. Myös tuore 2011/q3 (poikkeavat tilivuodet!) näyttää hyvältä. Japanilaisia kauppataloja kiihdyttävät nyt erikoisesti kasvanut energiantuonti. 

Alla vertailu miten muutaman päävaluutan kurssit suhtautuvat 100 päivän liukuvaan keskiarvoon:

Käytän oman osakesalkun ohjaukseen päiväkurssin suhdetta 100 päivän liukuvaan keskiarvoon eli last vs M100.

Kun nyt taalan eurokurssi on taas lähellä 100 päivän keskiarvoa ja eurosalkku pullistelee on aika katsastaa jälleen jenkkimarkkinoita.

Aloitin tekemällä haun FT:n osake-screenerin avulla ehdoilla p/e<12, price/cashflow<10,  osinkotuotto>3% ja EPS kasvu>5% viidessä vuodessa.

Poistin lisäksi aika monta osaketta joille tämä on selvästi toissijainen listaus, pääasiassa eurooppalaisia suuryrityksiä. Kyseenalaisa tapauksia jäi silti runsaasti, esimerkiksi eteläamerikkalaisia yrityksiä. Kelpuutanko nämä mukaan taalasalkkuun vaikka liiketoiminta on pääasiassa muualla? Toisaalta pörssikurssi saattaa määräytyä USD:ssa vaikka yhtiöllä olisikin rinnakkaislistaus jossakin muussa pörssissä.

Listalle jäi vaivaiset 62 riviä! Ilmeisesti osinkovaatimus on jenkkiolosuhteisiin kovahko. Suuri osa jäljellejääneistä ovat energiayhtiöitä - missä ei sinänsä ole mitään pahaa.

Pari yhtiötä pomppasi mielestäni esiin:

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +12.5%,  alusta (27-05-2010) +24.9%, 1 vuosi +1.4% 

Yleistä:

Alkuvuoden ralli senkun jatkuu. Loppuviikosta saatiin lisäpuhtia jenkkien työpaikkatilastoista jotka indikoivat vakaata joskin hidasta kasvua. Kaikki mahdollinen osakepuolella on nyt nousussa. Ellei Kreikan velkaneuvotteluissa tapahdu katastrofia odotan nousun vielä jatkuvan jonkun aikaa.

Otin nyt ensimmäistä kertaa pientä vipua myös osakesijoituksiin ostamalla OMX indeksifutuureja. Miksi juuri OMX? Ei erityistä syytä, korrelaatiot eri indeksien välillä on voimakasta. OMX-futuurien arvo on minulle sopivia, monessa muussa indeksifutuurissa yksi sopimus on n. 100000€, mikä on hieman liikaa meikäläiselle kun tavoittelen n. 10% lisää salkkuun.

Toisena lisänä on saksan pörssissä noteerattu vuoden 2015 osinkofutuuri josta kirjoitin äskettäin.

Tuli mieleen yksi merkittävä ero indeksifutuurin ja esim indeksiä seuraavan ETF:n välillä. Tietenkin futuurin avulla tulee vipua, mutta toinen merkittävä ero on että et ota samalla valuuttapositiota. Jos indeksin arvo pysyy muuttumattomana teet nollatuloksen (miinus kustannukset, jne) vaikka valuuttakurssit olisivat heiluneet miten paljon tahansa. Tämä voi olla hyvä tai huono asia riippuen näkökannasta. Mutta jos haluat mukaan myös valuuttakurssin vaikutuksen pitää ottaa erikseen valuuttapositio. Tämä on ehkä alan konkareille itsestäänselvä asia, mutta eipä tullut aikaisemmin meikäläiselle mieleen.

Strategia: Osakesalkusssa kevennetään nyt AUD ja  PLN- positioita. SEK ja GBP ovat alipainossa. Eurosalkku pullistelee jo yli kaikkien äyräiden. Lisää pitää siis ottaa jo neutraaliksi nousuutta taalaa, jossa salkku on nyt erittäin pieni. Tähän täytyy palata - vanha tuttu Tower group takaisin vai olisiko jopa aika ostaa jenkkipankkeja? Myynti-puolella on viimeinen aussi Hansen technologies ja puolasta Apator.

Viime viikolla artikkeli osinkofutuureista FT:ssä herätti kiinnostukseni. Short View kolumnisti James Mackintosh kirjoittaa markkinoiden olevan ultrapessimistiset tulevien euroyritysten osinkojen suhteen. Pitkät eurex-osinkofutuurit hinnoittelevat jopa 30-luvun suurta lamaa pahemman romahduksen. Vuoden 2021 futuurihinnoista on odotus melkein 30% pienemmistä osingoista kuin vuonna 2011. 

Tämä kuulosti kovin raskaalta alennukselta. Joten selvitin lisää.

Eurex tarjoaa osinkofutuureja joilla käydään pörssikauppaa. Futuurin arvo seuraa DJ EURO STOXX 50 - yritysten vuoden aikana maksamia osinkoja. Futuurin avulla voi siis tavallaan sijoittaa tuleviin osinkoihin omistamatta allaolevia osakkeita.

Kurssit ovat indeksoituja ja pyörivät  välillä 85 ...113. Yhden futuurin arvo on 100 kertaa indeksi eli noin kymppitonnin. Ei siis tarvitse miljoonasalkkua käyttääkseen tätä työkalua.

Euro on viime päivinä hieman vahvistunut. Salkkuvaluutoista ovat enää randi, singaporen taala ja aussitaala "myy" - painoilla osakesalkussa. Singaporesta olen myynyt pois pitkäaikaisen omistuksen Cerebos pacific:sta joten SGP-paino on jo matala. Muutkin ovat tietenkin huomaneet että valuuttamuutokset ovat tärkeitä salkun tuoton ajureita. FT:n kolumnisti James Mackintosh totesi short view kolumnissaan:

Choosing the region to buy has been less important than choosing which currency in which to buy.

Onko oma strategiani tässä suhteessa oikea vai väärä onkin sitten toinen juttu....

Toinen salkkumuutos sai ainankin nimekästä tukea. Tuskin olin painanut ostonappia kun huomasin uutisen attä myös Warren Buffet on ostanut lisää TESCO:n osakkeita. Tesco onkin saanut mielestäni liian kovan rangaistuksen pörssissä huonosta joulusesongista Englannissa.  Samalla uutinen käänsi odottamani pidemmän laskun hienoiseen nousuun:

Euroopasta olen ottanut uutena salkuun Siemensin sekä Indus Holding AG:n. Jälkimmäinen investointiyhtiö joka keskittyy saksalaisiin pien- ja keskikokoisiin yrityksiin joita jalostaa, hieman kotimaista Panostajaa muistuttava yhtiö siis. Salkussa on paljon autoteollisuuden alihankintaa, mekaniikkaa, rakennusalaa ja vähän medical-puolen yrityksiäkin. Kasvu on ollut lupaavaa, samalla kuin p/e on n. 6% ja osinkotuottokin yli 4%.

Norjasta lisäsin Sparebank 1SR -pankin osakkeita.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Vuoden alusta +5.2%,  alusta +15.9%

Yleistä:

Tammikuun ralli on ollut tänä vuonna yllätävän voimakas. Ihan kaikki on nyt kuuminta hottia, erityisesti jos on hieman riskiä mukana! Salkun kehitystä on tukenut lisäksi euron heikkeneminen joka välillä jo näytti loppuvan kiihtyäkseen uudelleen perjantain S&P:n valtioden luokkituslaskujen jälkeen. 

Huomasin ilokseni äskettäin että välittäjäni - Saxo bank - on tuonut uuden pörssin mukaan kaupankäyntilistalle, Etelä-afrikan. Vuoden aikana on valikoima lisääntynyt mukavasti. Suoraa osakekauppaa voi tehdä nyt tehdä entisten lisäksi  Tokiossa, Warsovassa ja Kapkaupungissa. Lisäsinkin nyt randin salkkuvaluuttalistalleni. Tällä hetkellä randi on alipainossa, joten ei kiirettä.

Strategia: Osakesalkusssa kevennetään nyt AUD, USD, HDK ja SGD- positioita. Tilalle otetaan euroa, sveitsin frangia, puolan zlotya ja norjan kruunua. Huomioiden salkun koostumus on ensimmäisenä lähdössa Singaporelainen Cerebos joka on noussut mukavasti viime aikoina, ja on jo lähellä tavoitekurssia. Toinen ehdokas on aussikonsultti Cardno. Lisää voisi ottaa norjalaista SR1-paikallispankkia tai Sveitsiläistä EMMI:ä ja uutena suomalaista Fortumia tai saksan Siemensiä - molemmilla kohtuullinen osinko, siemensillä lisähoukuttimena merkittävä vienti euroalueen ulkopuolelle.

Pidemmällä tähtäimellä mielessä on velkapapereiden osuuden nosto. Kehittyvien maiden valtionlainoja on jo tarpeeksi, pitäisi ehkä harkita yrityslainoja. ETF vai sittenkin rahasto?

Osakepuolella olen viime aikoina miettinyt Afrikan tulevaisuutta - onko tämä sijoitusten viimeisin kasvumarkkina? Ranskassa löytyy useita yrityksiä joilla on huomattavaa toimintaa afrikassa, varmaankin siirtomaa-aikojen ansiota. Omassa salkussa on jo Bollore ja SIPH, muitakin löytynee. Kapkaupungin pörssistä löytyy lisää, näitä pitää katsastella. Näistä kiinnostaa erityisesti muut kuin kansainväliset kaivosyhtiöt jotka ovat jo muissakin pörsseissä. Paikallisuutta kiitos!

Alla lista "halvoista" euroalueen osakkeista. Hakukriteereinä on:

• P/E-suhde alle 12
• Hinta/Kassavirta alle 10
• Osinkotuotto vähintään 3%

Listassa on näiden lisäksi muitakin tunnuslukuja kuten EPS kasvu kymmenessä vuodessa ja osingonmaskukykyä kuvaava osinko/kassavirta. Mainittakoon että mikään listan yhtiöistä ei noussut yli 62% tässä tunnusluvussa - pitävältä pohjalta näyttää.

Tanskalaisetkin yhtiöt ovat mukana , onhan tanskan kruunu pultattu kiinni euroon. Rahoitusalan yhtiöt on sensijaan jätetty pois suuren epävarmuuden vuoksi.

Kotimaisista yhtiöistä listalle pääsi Okmetic, PKC, Fiskars ja Fortum. Virolaisista pääsi mukaan Tallinnan Vesi ja Tallinna Kaubamaja.

Nyt se sitten on alkanut - euron luisu. Pitkään sitä on ennustettu ja vipurahastot ovat ottaneet lyhyitä positioita. Viime viikolla euron lasku veti taalakurssin jo tasolle 1.27.

Miten tämä vaikuttaa osakesalkkuuni? Euro on nyt vahvassa ylipainossa verrattuna kaikkiin muihin salkkuvaluuttoihin paitsi puolan zloty joka on jopa euroa heikompi. Kevennän siis lähiviikkoina tilanteen jatkuessa vahvasti muiden kuin euron ja zlotyn painoa salkussa ja ostan tilalle euroaleelta halpoja osakkeita.

Suomen pörssikään ei ole nyt huono valinta, mutta etsin kuitenkin nyt sijoituskohteita koko euroalueelta. Mielellään vientiyrityksiä joilla on hyvä osingonmaksukyky.

Salkkuvaluuttojen paino tällä hetkellä:

Alla olevasta taulukosta näkyy viimeisen -7...-1kk:n trendi ja viimeisen kuukauden muutostrendi sekä näiden kahden muutujan mukaan sovitettu paras ennuste kuukauden päähän (data kaksi viimeisintä kuukautta). Kuten taulukon alla olevista kertoimista näkyy pitkällä trendillä ei tällä hetkellä ole juuri mitään vaikutusta ennusteeseen. Tämä viittaa siihen että markkinoilla on käänne menossa. Tässä tilanteessa en tee kauppoja enkä suosittele muille trendinseuraajastretegian käyttöä. Vaikka malli sopii kohtalaisesti (R² 0.1) mallin soveltaminen tarkoittaa "tarttumista tippuviin tikareihin". Toisin sanoen ostetaan hyödykkeitä joiden kurssi on juuri tippunut voimakkaasti. Tällöin pitäisi siis yrittää ajoittaa kurssin käännekohtaa. Tämä algoritmi ei ole tähän tarkoitettu. Ehkä viisauden alku on ymmärtää koska on parasta pysyä poissa markkinoilta?

Keskimääräisiä muutoksia viikkotasolla katsomalla voi päätellä että hyödykehinnat ovat kääntymässä negatiivisesta trendistä positiiviseen, vaikka sovituksen keskimääräinent trendi on vielä tukevasti pakkasella. Ehkä talous on kääntymässä vihdoin nousuun?

Vuosi 2011 päättyi oman salkkuni osalta -7.7%:

Salkkusivu jolla enemmän tietoja

Paljon huonomminkin olisi voinut käydä! Positiivista on myös että loppuvuodesta alkoi näkyä jo pieniä nosteen merkkejä. Yritän alla hahmotella muutamia ajatuksiani tälle sijoitusvuodelle.

Ensimmäinen algoritmi  perustui 100-päivän liukuvaan keskiarvoon, sekä 20 päivän ja 50 päivän prosentuaalisiin muutoksiin. Tämä perustui pelkästään näiden muuttujien korrelaatioon tulevan kuukauden  kurssimuutokseen. Mikään ei siis taannut että juuri nämä muuttuja olisivat parhaita ja parhaalla painolla mukana.

Nyt yritän hieman parnataa algoritmiä ottamalla  mukaan enemmän muuttujia alkuanalyysiin ja optimoimalla eri muuttujien painokertoimia.

Tavoite on siis ennustaa mahdollisimman hyvin valuuttakursisn muutos 20 päivää tulevaisuuteen käyttämällä 3...4 helposti saatavan olevaa muuttujaa, kuten liukuvat keksiarvot ja prosentuaaliset muutokset eri pituisten aikavälien yli.

Olen  viime päivinä vertaillut talouslehtien Ipad-versioiden toimintaa, lähinnä Financial Times, Kauppalehti ja Dagens Industri.

Tässä tulee selvästi esille että FT on jo "toisen sukupolven" tuote, kun taas Kauppalehti tyytyy skannatun lehden esittämiseen samalla leiskalla. DI on jossakin tästä välistä. Mielestäni skannattu paperilehti ei ole sähköisenä toimiva formaatti. Hyvä esimerkki tästä on aukeama-keskeinen leiskaus paperilehdessä, jossa keskellä on suuri kuva. Tämä jakautuukahdelle sivulle sähköisenä, ja kokonaisuus jää hahmottumatta.

Toinen haitta samasta leiskasta on että lukeminen vaatii paljon zoomailua edestakaisin.

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Kaksi viikkoa +3.2%, Vuoden alusta -11%, 1 vuosi -7.5%

Yleistä:

Taas on menty pari viikkoa "animal spirit"-ohjauksella, joka vaihtelee suunnasta toiseen melko nopeasti. Taitaa olla tätä sikanautaa, eikun härkäkarhu-markkinat. Ensin euro-huippukokouksen jälkeen rauhoittumista jonka jälkeen vähitellen yhä voimistuva pettymys.  Tällä hetkellä näyttää siltä että sijoittajien turvasatama on taala ja setä-samulin velkapaperit. Kulta ei näköjään enää toimi turvasatamana, vaan kulta seuraa nyt pörssin liikkeitä. Cash is king!

Olen miettinyt valuuttakaupan mielekkyyttä osakesalkun lisänä. Koska taala ja euro ovat jommalla kummalla puolella useimmista yleisistä valuuttapareista ja molemmat korreloivat osakkeiden kanssa valuuttakauppa ei toimi tasapainottavana tekijänä salkussa. Päinvastoin valuuttapositiot ainakin valitulla "paluu keskiarvoon" -strategialla tuntuvat voimistavan heiluntaa. Jatketaan kuitenkin toistaiseksi harjoituksia.

Trailing-stop toimeksiannot ovat näyttäneet kyntensä hyödykkeissä. Työssäkäyvänä en pysty seuraamaan kurssiliikkeitä jatkuvasti, mutta automatiikalla toimivat kurssia toiseen suuntaan seuraavat toimeksiannot pelastivat tilanteen sekä kullan rajussa tipahduksessa että sikafutuurien laskun loppuessa. Valitettavasti  pidin valuutoissa kiinteät stopit...

Kaiken kaikkiaan molemmat lisät osakesalkkuun ovat toistaiseksi tuottaneet voittoa, joten hyvä näin!

Volatiliteetti on kaikilla markkinoilla suurta, ja se näkyy myös hyödyketrendikorrelaatioissa. Pitkän 6kk:n trendin ennustevoima on heikentynyt ja lyhyen trendin ennustevoima on edelleen korkealla. Lyhyen trendin korrelaatiokerroin on negatiivinen, joten nousu viimeisen kuukauden aikana ennustaa laskua seuraavalle, eli tässäkin "palataan keskiarvoon".

Salkkusivu jossa enemmän tietoja

Arvonmuutokset: Kaksi viikkoa +3.2%, Vuoden alusta -11%, 1 vuosi -7.5%

Yleistä:

Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet koko syksylle tyypillisiä: Erittäin huono viikko neljän prosentina laskulla jonka jälkeen loistava viikko seitsemän prosentin nousulla. Yhteensä tulee nousutrendi, jossa tosin hydykkeet ja valuuttakauppa ovat tuoneet suhteettoman ison osuuden.

Nyt olemme vaihteeksi myönteisellä päällä, euroalueella näyttää vihdoin tapahtuvan jotakin samalla kuin jenkkien työttömyys laskee ja Kiinan keskuspankki on alkanut höllentää vakavaraisuusvaatimuksiaan pankeille. Vimeinen näistä sai Honkongin pörssin liekkeihin. 

Yksi asia minua kyllä erityisesti mietityttää tällä hetkellä: Miten euro voi sinnitellä näin vahvana? Ostovoimapariteetin mukaan se on yliarvostettu. Ehkä politikot löytävät ratkaisun velkakriisiin, mutta siihen todennäköisesti liittyy sopivalla tavalla maskeerattu rahan painaminen. Euro on tällä hetkellä minusta riksisijoitus, jopa käteinen. 

Hyödyketrendit ovat viimeisen kuukauden aikana olleet pääasissa negatiivisiä. Jopa kulta jota on ennen pidetty vaihtoehtona osakesijoituksille ja turvasatamana huonoina oikoina on alkanut seurata pörssi-indeksejä.

Olen viime viikon aikana yrittönyt rakentaa itselleni parempaa kaupankäyntilogikkaa joka painoittaisi pitkää vastaan lyhyttö trendiä sen mukaan mikä viime kuukausina on parhaitenennustanut tulevan kuukauden muutoksia.