Käyttäjän Kai Nyman blogi

Me suomalaiset olemme aina viettäneet kevään juhlaa. Tässä Mikael Agricolan kuvaus:

”Ja quin Kevekylvö kylvettin silloin ukon malja jootijn. Sihen haetin ukon wacka nin joopui Pica ette Acka. Sijtte paljo Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin."

Nykysuomeksi: Ja kevätkylvöjen jälkeen Ukon malja juotiin. Ukon uhrivakallinen käytettiin ja niin juopui piika ja akka. Sitten paljon hauskaa tehtiin, kuultiin ja nähtiin.

Ja myös sijoittajille on olemassa oma kevätohje: Vappuna väisty markkinoilta viettämään kaunista kesäaikaa aina siihen saakka kunnes syysateet sinut kastavat. Ja ohjeella on vankka perä. Osakkeiden arvonkehityksessä on suvella tauko. (tämä vuosi saattaa tosin tehdä poikkeuksen).

Pörssikurssien keskimääräinen vuosikehitys (Lähde: Cxoadvisory )

Monet ammattisijoittajat ottavat lähtökohdakseen neutraalin osake- ja laina- salkun ja rakentavat sen pohjalta henkilökohtaisen näkemyksen mukaista painotusta.

Mutta minkälainen onkaan maantieteellisesti hajautettu neutraali salkku? Oheisessa taulukossa on neljän kriteerin mukaan koottu neutraali salkku.

Neutraalin salkun painotukset (Lähde: Maailmanpankin vuoden 2010 tilastot)

Sotilaalliset konfliktit ovat eräs seikka, jonka varsinkin kansainvälisille markkinoille sijoittava joutuu ottamaan huomioon. Voisiko Kiinan ja Taiwanin välinen jännite johtaa kaukoidän sijoitusmarkkinoita ravistelevaan sotilaalliseen konfliktiin? Vaikutusvaltainen Economist lehti kirjoitti juuri viikko sitten laajan artikkelin Kiinan sotilaallisen mahdin kasvusta ja sen mahdollisista seurauksista. 

Sotilaallisella uhalla tai konfliktilla pelottelevat artikkelit ovat pääosin vailla perustetta. Maailma on tänä päivänä huomattavasti rauhallisempi paikka kuin vain parikymmentä vuotta sitten. Puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on kaikkialla maailmassa pudonnut välille 1,5%...3% bruttokansantuotteesta. Juuri mikään hallitus ei usko aseiden voimaan eivätkä ne myöskään pelkää ulkoista aggressiota.

Puolustusmenot (% BKT:stä)   Lähde: Google, Maailmanpankki

Kohta saamme taas luettavaksemme yritysten ensimmäisen neljänneksen kvartaaliraportit. Raporteissa vilisee outoja termejä ja lyhenteitä. Tässä vinkkejä muutamien yleisten tunnuslukujen tulkintaan.

P/E-luku  (markkina-arvo / tulos)

P/E kertoo miten monen vuoden kuluttua yrityksen tuloksella voidaan maksaa sen nykyinen markkina-arvo. P/E tulee englanninkielen sanoista "Price to Earnings ratio". Kun P/E lukema on alle 10 niin osake on yleensä edullinen ja taas 20 ylittävät P/E lukemat kertovat että yrityksen uskotaan tulevaisuudessa kasvattavan tulostaan tai liikevaihtoaan.

EV  (yritysarvo = markkina-arvo + korolliset velat)

Ammattisijoittajat käyttävät laskelmissaan markkina-arvon sijasta usein yritysarvoa (englanniksi "Enterprise Value", EV). Yritysarvoa laskettaessa markkina-arvoon lisätään yrityksen korolliset velat ja tällä tavoin saadaan luku, joka kuvaa yrityksen todellista arvostustasoa. Tämä perustuu ajatukseen, jossa yrityksestä tavallaan omistavat osuuden sekä velkojat että osakkeenomistajat. Yritysarvossa on näin mukana nämä molemmat omistusosuudet oikeassa suhteessa.

Tekninen analyysi perustuu siihen, että pörssikurssien tulevaisuutta voidaan ennustaa historiallisen kehityksen perusteella. Mutta ovatko kurssiliikkeet sittenkin niin sattumanvaraisia, ettei menneen kurssihistorian perusteella voi ennustaa tulevaa kehitystä?

Ohessa on laskettu korrelaatio sille, miten hyvin viimeisen neljän pörssipäivän kurssinousu ennustaa tulevaa 50 päivän kehitystä.

Huomaamme käyrästä, että viimeisen viimeisen neljän päivän kurssinousu ennakoi:

• yhden viikon (5 pörssipäivän) kuluttua tapahtuvaa palauttavaa korjausliikettä
• kahden viikon (10 pörssipäivän) kuluttua tapahtuvaa nousua
• kahden kuukauden (40 pörssipäivän) kuluttua tapahtuvaa nousupyrähdystä

Mutta onko tulos luotettava? Tulokset on laskettu käymällä läpi kolmen vuoden ajalta kaikki pörssipäivät kaikissa maailman suurimmissa pörsseissä ja laskettu kunkin neljän päivän ennustavuus tulevaan kurssikehitykseen kaikkina mahdollisina päivinä. Ja tulokset on keskiarvoistettu.  Luultavasti tulos on tämän perusteella ajatellen niin luotettava kuin käytettävissä olevan tiedon perusteella on pörssi-indekseille mahdollista laskea.

Työttömyys on Espanjassa ja Kreikassa ylittänyt 20% rajan ja kasvaa yhä räjähdysmäisesti. Ovatko säästötoimet oikea lääke jos sen seurauksena Etelä-Euroopan demokratiat uhkaavat ajautua yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, ja kaaokseen?

Työttömyys valituissa Euroalueen maissa (Lähde: Google/Eurostat)

Sijoitusrahastot (korko-, yhdistelmä- ja oske- rahastot) saivat aina vuoteen 2007 saakka nettomerkintöjä ja liiketoiminta kasvoi ripeästi. Mutta sitten tapahtui muutos. Rahastopääoma stabiloitui 60 Mrd suuruusluokkaan (30 % pörssin markkina-arvosta) ja nettomerkinnät ehtyivät selviää Finanssialan keskusliiton rahastomarkkinaraportista.

Rahastopääoma suomalaisissa sijoitusrahastoissa (Lähde: Finanssiala)

Me suomalaiset saimme Lauri Ihalaisen ja työmarkkinajärjestöjen välisen keskitetyn palkkaratkaisun tuloksena luokkaa 2%/vuosi palkankorotuksen. Mutta paljonko keskitetyt palkkaratkaisut ylipäätään vaikuttavat elintasoomme kun Suomessa tuotetut hyödykkeet ja palvelut samalla kallistuvat?

Onneksi keskitetyt korotukset kasvattavat ostovoimaamme suhteessa tuontihyödykkeisiin. Tuonnista se osa, joka tulee suomalaisten kuluttajien käyttöön, muuttuu edullisemmaksi ja hyödyttää elintasomielessä kansalaisia. 

Oheisesta kaaviosta näemme, että noin 16% käyttämiemme palveluiden ja hyödykkeiden hinnasta on peräisin tuonnista. Tälöin 1% palkankorotus kohottaa ostovoimaamme noin 0,16%. Keskitetyn palkankorotuksen vaikutus elintasoomme on tämän suuruinen. Keskitetyt ratkaisut ovat erittäin merkittäviä, mutta niiden arvo tulee muualta. Elintasoon ne eivät suuresti vaikuta.  

Suomen kansantalous vuoden 2009 lukujen valossa (Lähde: wikipedia)

Valtiontalouden tärkein perusasia on tasapaino. Huonoina aikoina on perusteltua ottaa velkaa vaikka tuo velanotto johtaa ylisuuriin palkkatasoihin, kilpailukyvyttömyyteen ja investointien valumiseen halvemman kustannustason maihin. Erittäin huonot ajat perustelevat sen, että nykyinen sukupolvi maksattaa elintasonsa tulevalla sukupolvella.

Alla on viimeisen viidentoista vuoden ajalta nimeltä mainittu ne  hallitukset ja hallituksen jäsenet, jotka ovat kyenneet terveeseen valtion- ja kansantalouden hoitoon. Tähän on hyvä syy. Poliitikot unohtavat helposti menneiden sukupolvien hyvät teot ja keskittyvät omaan tekemiseensä. Mutta jonkun on muistettava, jotta hyvistä teoista saataisiin mallia. 

Tasapainoiseen tai kohtuulliseen taloudenpitoon kyenneet hallitukset (viimeiset viisitoista vuotta)

Taloudellisen yhteistyön järjestö, OECD, on Suomea koskevassa tuoreessa raportissa havainnut, että taloudellinen kasvumme on vuoden 2009 laman jälkeen jäänyt alhaiselle tasolle. Kasvumme oli lähes kahden vuosikymmenen ajan kehittyneiden maiden parasta ohittaen suuren osan kehittyvistä maista, mutta nyt on tapahtunut muutos. Olemme jäämässä jälkeen Saksasta, Ruotsista, Euroalueesta ja muusta viitekehyksestämme.

Taloudellinen kasvu (Lähde: OECD/Finland 2012)

OECD on hallitusten välinen taloudellinen tutkimus ja yhteistyöelin ja OECD:n ehdottamat lääkkeet tilanteen korjaamiseksi heijastelevat osittain toiminnan maksajan, Suomen hallituksen ja virkamiehistön, näkemyksiä, mutta korjausehdotukset edustavat kuitenkin pääosin omaehtoista kansainvälistä taloudellista ajattelua ja tutkimusta.

Suomelle ehdotetaan seuraavia lääkkeitä:

Kannattaako velkavipua käyttää? Yleensä ei! Samaan vipuvaikutukseen pääsee turvallisemmin kun ostaa laman pohjalla syklisiä osakkeita ja vaihtaa ne sitten hyvinä aikoina taas protektiivisempiin omistuksiin.

Silti velkavipua käytetään ja ammattimaisten sijoittajien hallittu sijoitusvelka voi olla ajoittain jopa 15% salkun arvosta. 

Velan aste mitoitetaan riskin mukaan. Pakkomyynteihin ei saa minkään kurssipudotuksen sattuessa joutua. Kurssipohjalla tapahtuvat pakkomyynnit nimittäin tuhoavat kaiken pääoman ja sijoittaja jää puille paljaille.

Ohessa laskelma siitä miten käy kun kurssit laskevat ja velkaa on 15% pääomasta.

Kotitalouksien varallisuuserot ovat suuret. Noin 30%:lla kotitalouksista ei ole juuri lainkaan varallisuutta, kun taas varakkaimmalla kymmeneksellä on yhtä paljon varallisuutta kuin 70%:lla suomalaisista talouksista yhteensä.

Kotitaloudet varallisuuden mukaan jaoteltuna (Lähde: Tilastokeskus /2009)

Rahallista hyvinvointia mitataan kahdella vaihtoehtoisella mittarilla, bruttokansantuotteella (BKT) tai kansantulolla (GNI). Äkkiseltään ajatellen nuo ovat aika lailla saman asian kaksi eri puolta, mutta näin ei aivan olekaan. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat henkeä kohden lasketulla kansantulolla mitattuna maailman hyvinvoivimmat maat ohittaen pääosan keskieuroopasta ja jopa USA:n, mutta bruttokansantuotteella (BKT) laskettuna emme pärjää yhtä hyvin. Mistä ero johtuu?

Bruttokansantulo henkeä kohden (Lähde: Maailmanpankki)

Syy eroon on laskentatavassa.  Bruttokansantuotteessa (BKT) on mukana esimerkiksi valtion, yritysten ja yksityisten ulkomaille maksamat velkojen korot ja osingot. Ne eivät lisää kansalaisten hyvinvointia, päinvastoin, mutta silti ne korottavat bruttokansantuotetta. Bruttokanstulo (GNI) ottaa tämän seikan paremmin huomioon. Ulkomaille maksetut korot ja osingot ovat negatiivista tuloa ja vaikuttavat negatiivisesti kansantuloon ihan niin kuin pitääkin.

Luottoluokituslaitosten arviot ovat tärkeä osa kontrollimekanismeja, joiden avulla valtioiden ja yritysten toimintaa ohjataan kohti tasapainoista taloudenpitoa. Merkittävimmät luottoluokituslaitokset (S&P, Moodys ja Fitch) ovat amerkikkalaisia ja niiden arvioiden täyttä riippumattomuutta on muun muassa Piksun ja talouskomissaari Olli Rehn:n toimesta hieman epäilty. 

Luottoluokituslaitosten järjestelmä on kuitenkin korjaamassa itseään ja erääksi tärkeäksi luokittajaksi on nousemassa kiinalainen Dagong Global Credit Rating, jonka luottoluokitukset eri maiden hallituksille (alla) poikkeavat hieman amerikkalaisten luottoluokituslaitosten vastaavista. 

via chartsbin.com

Yhtiökokoukset ovat lähestymässä ja yritysten hallitukset uudelleenvalitaan osakkeenomistajien päätöksellä sen perusteella, miten hyvin yhtiön hallitus on pystynyt tuottamaan arvoa osakkeenomistajille.

Oheisessa taulukossa on pörssiarvoltaan suurimpien suomalaisten yritysten pörssiarvon kehitys viimeiseltä viideltä vuodelta sekä hallituksen jäsenet. Tehtävänsä hyvin hoitaneet hallitukset on merkitty sinisellä ja huonosti hoitaneet ovat punaisella.

Suurimpien yritysten hallitukset sekä viiden vuoden pörssiarvon kehtitys

Uusi vuosi alkaa ja on sopiva hetki ennustaa tulevaa. Mutta voiko tulevaa ennustaa? Mitkä ennustukset menevät yleensä vikaan ja mistä syntyy onnen taika?

Pörssikurssien kehitystä voi ennakoida muutamaksi kuukaudeksi

Vuosi sitten aavistelimme joksenkin tavanomaista pörssivuotta, mutta sitä ei tullut. Tuli pettymyksiä.

Mutta huhtikuusta alkaen Piksussa varoiteltiin kesälaskusta ja kehoitettiin varovaisuuteen. Ja varovaisuus olikin paikallaan.

Demokratioita rampauttavaan velkaantumisalttiuteen etsitään Euroopassa ratkaisua lisäämällä komission (ja ERVV:n) holhoavaa valtaa. Suomi on pitänyt parempana valtioinstituutioiden osittaista altistamista rahamarkkinoiden valvonnalle. Suomen kanta tarkoittaa sijoittajavastuuta ja valtioinstituutioiden itsenäisyyden kunnioittamista.

Kumpi ratkaisu on historian valossa parempi?

Itsenäisyys tarkoittaa vapautta ja sen mukana vastuullisuutta lähimmäisistämme ja omasta itsestämme. Itsenäisyys on suvereniteettiä oman elämämme suhteen ja hallinnan tunteesta kumpuaa tahto ja tekeminen. 

Itsenäisyys syntyy luottamuksesta itseemme ja eheästä omakuvasta, jonka avulla hahmotamme itsemme suhteessa muihin ja osaamme antaa arvoa muille.

Kaikkea tätä on itsenäisyys meille henkilökohtaisesti ja tämän kaiken arvon haluamme nähdä yhteisössämme, Suomessa.

Haluamme, että Suomi on itsemme kaltainen

Haluamme nähdä, että suvereeni Suomi luottaa ja arvostaa itseään.  Se huolehtii ja antaa arvoa kansalaisilleen samalla tavoin kuin me huolehdimme lähimmäisistämme. Haluamme, että isänmaamme tarjoaa meille vapautta ja vastuuta samalla tavoin kuin mekin annamme elintilaa muille ja samalla tavoin kuin mekin olemme tottuneet vastaanottamaan vapautta ja vastuuta lähimmäisiltämme.  Suvereeni Suomi on meidän oman henkilökohtaisen ihanteemme peili.

Euroopan Komissio (hallitus) on ehdottanut pörssitransaktioille 0,1% veroa alkaen 1.1.2014 ja Suomen hallitus on viime viikolla ilmoittanut tukevansa komission ehdotusta. Transaktioverolla on vaikutusta tavalliselle sijoittajalle:

Pörssiosakkeiden ostamisesta ja myymisestä aiheutuvat kulut kaksinkertaistuvat

Säästäjä joutuu maksamaan 0,1% veron jokaisesta transaktiosta.

Tämän lisäksi osto- ja myynti- kurssien välinen ero (spreadi) nousee 0,1% leveämmäksi. Tämä johtuu siitä, että osto- ja myynti- noteerauksia ylläpitävät pääosin investointipankkien tietokoneet, jotka joutuvat nostamaan spreadia, jotta veron aiheuttamat kulut saadaan katetuksi.

Säästäjän kulut nousevat yhteensä siis yhteensä noin 0,2% jokaista transaktiota kohden, joka on samaa suuruusluokkaa kuin pankkien perimät välityspalkkiot.

Osakkeiden ostamisesta ja myynnistä aiheutuvat kulut siis suurin piirtein kaksinkertaistuvat.

Osakkeiden hinnat laskevat noin 2...4%

Kasvavat kulut vaikuttavat pörssin arvostustasoihin.

Minkälainen olet sijoittajana? Oletko asiakeskeinen ja pystyt unohtamaan tunteet ja keskittymään numeroihin vaiko ihmiskeskeinen ja pystyt herkästi aistimaan yrityksen johdon kyvyn motivoida ja luoda oikeaa ilmapiiriä. Molemmat taidot ovat tärkeitä, mutta kaikkein tärkeintä on tuntea itsensä niin, että osaa käyttää omia valmiuksiaan.

Persoonallisuuskartoitukset arvioivat ihmistä seuraavilla kahdella akselilla:

-     ihmiskeskeisyys <--> asiakeskeisyys

-     hallitseva <--> mukautuva

Yritysjohdon konsultti Karl-Magnus Spiik on julkaissut ilmaisen ja anonyymin  testin, jolla voit arvioida itseäsi näillä asteikoilla ja viereinen kuva näyttää esimerkin vuoksi minun saaman tuloksen.

Mitä kuva sitten kertoo?

Asiakeskeinen (alhaalla) <---> ihmiskekeinen (ylhäällä)

Jos olet asiakeskeinen, niin pärjäät sijoittajana. Pystyt unohtamaan tunteet ja keskittymään numeroihin. Mutta riskinä on se, että et tule ottaneeksi huomioon yritysjohdon pätevyyttä, yrityksen imagotekijöitä ja muita sosiaalisia asioita.

ETF rahastot ovat osakkeiden tavoin pörssissä noteerattuja rahastoja, joita on siksi helppo ostaa ja myydä. Niitä käytetään ennen kaikkea sopivan hajautuksen ja tasaisemman tuoton aikaansaamiseen.

Mutta mitkä ovatkaan ETF rahastojen todelliset kulut? Oheisessa taulukossa on muutaman ETF rahaston todelliset kulut viimeisen vuoden ajalta. Kas kummaa!! Joissakin tapauksissa kulu on ollut negatiivinen.

ETF rahastojen toteutuneet todelliset kulut ovat yleensä alle prosentin vuodessa, mutta ne vaihtelevat hieman päivittäin. Mistä nämä epäsäännönmukaisuudet johtuvat?

Muutaman ETF rahaston toteutuneet kulut (laskettu 21.11.2011 kurssitietojen perusteella)

Piksun kolumnisti ja kirjailija Ari Hakkarainen on julkaissut merkittävän media-alan liiketoimintaa käsittelevän teoksen: 

Hyvästi media - Tervetuloa digitaalisen sisällön, Internetin ja medialaitteiden muovaaman kulttuurin ja liiketoiminnan aikakaudelle

Kirja käsittelee laajasti internetin aiheuttamia muutoksia media-alan liiketoimintamalleihin ja yrityskenttään. Käsittely perustuu historiallisen kehityksen analysointiin, joka etenee elävien tapauskuvausten kautta tämän aikakauden trendeihin ja muutosprosesseihin. Kolmesataa sivuisen kirjan asiapitoinen ja elävä käsittely tekee siitä media-alan liiketoiminnan perusteoksen Suomessa. Kuvitus ja tilastograafien käyttö tekee lukemisesta helppoa ja haluamansa tiedon löytää helposti. 

Kirjan voi ostaa e-kirjakaupoista:  Elibris,   Ellibs.     

Elämme muutoksen alkuhetkiä median historiassa

Elämme niin valtavan muutoksen alkuhetkiä median historiassa, että sen laajuuden hahmottaminen on vaativaa. Tosiasia on, että teknologian kehitys on mahdollistanut median murroksen, joka puolestaan aiheuttaa siihen liittyvien tapojen ja liiketoiminnan uudelleensyntymisen. Kyse ei enää ole siitä muuttuuko media digitaaliseksi, vaan ainoastaan siitä, miten nopeasti ja missä laajuudessa näin käy. Varmaa myös on, että murroksen vaikutukset ulottuvat omaan arkielämäämme, kulttuuriin, liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan.

Piksu Media kävi yhdessä Espoon Superosakken kanssa World Money Show tapahtumassa tutustumassa kansainvälisten sijoittajien ajatuksiin ja tuntoihin.

Sijoittajat tuntuvat olevan kaikkialla yhtä ymmällään ja peloissaan. Maaimanlaajuista julkista, näkyvää, keskustelua dominoivat Euroalueen ongelmat ja nimenomaan Eurooppaa uhkaava talouskasvun hidastuminen. Mutta pelko ja huoli ei ollut koko kuva.

Pohjavirta ja suuret kalat kulkevat eri suuntaan kuin näkyvä pinta. Vaarana ei ole niinkään pörssikurssien ja kiinteän omaisuuden arvon romahtaminen talouskasvun hidastuessa vaan päinvastoin, inflatoituminen. Pörssikurssien ja kiinteän omaisuuden liiallisen arvonnousun käynnistyminen on aivan todellinen riski.

Saman tyyppisestä tehtävästä maksetaan Suomessa suurin piirtein samankaltaista palkkaa selviää vasta julkaistuista vuoden 2010 verotuspäätöksistä.

Mutta palkkahaitarin yläpää on vahvasti vääristynyt. Oheisessa kuvassa on verrattu muutamien valtiota lähellä olevien laitosten sekä sattumanaraisesti valittujen yritysjohtajien palkkoja pääministerin ansiotuloihin (äärimmäisenä oikealla). Kuvaa vilkaisemalla on aivan ilmeistä, että näin räikeät palkkauksen epäsuhdat eivät voi olla aiheuttamatta yhteiskunnankin tasolla epäoptimaalista toimintaa.

Kirjoitimme viime heinäkuun lopulla siitä, miten pörssikurssien kanssa käänteisten ETF rahastojen avulla (esim. SH ja XactBear) voi suojata osakesalkkunsa kurssilaskuja vastaan.

Suojautuminen muistuttaa vakuuttamista, se maksaa. Käänteisillä ETF rahastoilla suojautumisen kulut muodostuvat pääosin seuraavista eristä:

1. Käänteisen ETF rahaston palkkioista (tämä on esim. SH kohdalla 0,9% pääomasta vuodessa)
2. Maksettavista osingoista. Käänteisen ETF rahaston voidaan kuvitella koostuvan negatiivisista osakkeista. Ja jos positiivisille osakkeille maksetaan osinkoa, niin käänteinen ETF joutuu maksamaan nuo osingot. Ja juuri näin käy, vaikka kaikki tapahtuukin sijoittajan silmiltä piilossa. Maksettavat osingot pienentävät käänteisen ETF rahaston tuottoa noin 2% vuodessa ja erotus positiivisten osakkeiden hyväksi on kokonaista 4%.
3. Inflaatiosta. Inflaatio on keskimäärin noin 3% vuodessa ja sijoittaja voi periaatteessa odottaa salkkunsa arvon kasvavan ainakin inflaation verran vuodessa. Käänteisen osakkeen omistaja voi sen sijaan odottaa vastaavaa arvonlaskua ja erotus positiivisen osakkeen omistamiseen on siis inflaation osalta luokkaa 6%.
4. Bruttokansantuotteen nettokasvusta. Osakkeiden arvot nousevat yleensä muun talouden nettokasvun mukana, mutta negatiivisen osake taas käyttäytyy päinvastoin. Jos talouden keskimääräinen nettokasvu on 2% niin negatiivisen osakkeen arvo laskee saman verran ja erotusta syntyy tästä syystä 4% negatiivisen osakkeen tappioksi.

Euroopan Keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet jättää marraskuun alussa tehtävänsä keskuspankin johdossa Mario Draghi:lle.

   Jean-Claude Trichet         Mario Draghi

Jean-Claude Trichet:n aikana, vuodesta 2003 vuoteen 2011, Euroopan keskuspankin toiminta on ollut erinomaisen mallikasta:

• Inflaatio on pysynyt 2% tuntumassa
• Korkotason muutokset ovat olleet rauhallisia ja hyvin harkittuja. Keskuspankkikorko ei ole poukkoillut samalla tavalla kuin esimerkiksi USA:ssa ja ylläpitämällä sopivaa korkotasoa EKP on pystynyt ehkäisemään merkittävän asunto- ja osake- kuplan syntymisen
• Pankkitoiminnan valvonta on onnistunut kohtuullisesti
  • eurooppalainen finanssisektorin ei ole annettu tuottaa samankaltaisia kyseenalaisia sijoitustuotteita, kuten USA:n asuntomarkkinoiden riskeihin sidotut johdannaiset, jotka käynnistivät nykyisen laman
  • eurooppalaiselta finanssisektorille on asetettu tiukempia vakavaraisuusvaatimuksia, jotka nyt Kreikan todennäköisesti kaatuessa, auttavat minimoimaan vauriot

Suomesta on vähitellen tulossa globaalissa persepktiivissä mitattuna nuorten ihmisten dynaaminen yhteiskunta. Syynä ei ole ehkä niinkään paljon hedelmällisyyden kasvu täällä meillä, joka sekin on noussut 1970 luvun allonpohjasta nykyiseen 1,95 arvoon. Syynä on ollut enemmän syntyvyyden lasku maailmalla.

Tuloksena tästä muutoksesta ohitimme Japanin jo 70- luvulla, Hong Kong:n ja Kiinan 1980- luvulla, Venäjän 90- luvun  alussa ja nyt viimeksi Brasilian vuonna 2008. Ja kun vielä ottaa huomioon, että olemme nuoren väen osalta muuttovoittomaa, niin väestötilastojen perusteella olemme parinkymmenen vuoden kuluttua suhteellisesti mitattuna eräs dynaamisista maista, joissa talouskasvua vauhdittaa muihin verrattuna nuorehko ja hyvin koulutettu väestö.

Hedelmällisyys (Lähde: Maailmanpankki /Google)

Valtion budjettitasapaino on eräs kaikkein parhaiten bruttokansantuotteen ja pörssikurssien kehitystä ennakoiva indikkaattori. Tilastojen valossa tasapainoinen valtiontalous on eräs parhaista positiivisista indikaattoreista, ja taas velkaelvytys näivettää tulevaa kasvua ja pörssin kehitystä.

Valtiontalouden vaje ja BKT:n kasvu (Lähde: Tradingeconomics / Maailmanpankki)

Kannattaa siis valita osakerahastoja, jotka sijoittavat sellaisiin maihin, joissa yhteiskunta toimii, ja valtiontalous on tasapainossa. Ilmiö on aivan sama myös Euroopan sisällä. Valtiontalouden huono hoito ennakoi huonoa talouskehitystä niin kuin olemme viime aikoina huomanneet.

Parhaat sijoituskohteet

Parhaita sijoituskohteita valtiontalouden tasapainolla mitattuna ovat: Norja (10%), Brasilia (2,2%), Viro (0,1%), Ruotsi (0,0%), Indonesia (-0,62%), Etelä-Korea (-1,1%), Sveitsi (-1,3%), Argentina (-1,5%), HongKong (-1,88%), Kiina (-2,5%), Suomi (-2,5%), Singapore (-2,6%), Tanska (-2,7%), Saksa (-3,3%),..

Valtiontalouden tasapaino on suluissa.

Kehnoimmat alueet

Huonoimpia sijoituskohteita valtiontalouden tasapainolla mitattuna ovat:  Irlanti (-32%), Kreikka (-10,5%), Englanti (-10,4%), USA (-10,3), Botswana (-10%), Espanja (-9,2%), Portugal (-9%), Tanzania (-8,8%).

IMF:n rooli on kasvussa. Tämä johtuu maailmantalouden kekinäisriippuvuuksien kasvusta. Suljettuja talousjärjestelmiä ei enää ole edes maanosatasolla.

IMF on julkaissut uusimman maailmantalouden ennusteensa, jonka mukaan maailman talous jatkaa kasvuaan eivätkä tämän ennusteen mukaan edes kehittyneet maat ajaudu lamaan tai taantumaan (viereinen kuva BKT:n kasvunopeudesta).

IMF nostaa tekstiosuudessa esiin riskejä, epätasapainotekijöitä ja tapahtuneita yllätyksiä:

• IMF oli odottanut yritysten varastojen täyttymisestä johtuvaa BKT:n kasvunopeuden hidastumista (joka on aivan luonnollista tässä suhdannevaiheessa)
• Vuoden 2011 aikana tapahtunut voimakas ja yllättäväkin taloustilanteen heikkeneminen on aiheutunut seuraavista seikoista:
  • Valtioiden elvytystoimien vähenemisestä, joka ei ole korvautunut yksityisellä kulutuksella
  • USA:n (ja muiden Anglo Amerikkalaisten valtioiden) vaihtotaseen epätasapaino ei ole korjaantunut. USA:n kilpailukyvytön tuotanto ei ole pystynyt vastaamaan Kiinan ja kehittyvien maiden kulutuskysyntään ja kansainväliseen kilpailuun.

IMF:n mukaan jatkossa on tärkeää että:

• valtiontalouksia tasapainoitetaan maltilla
• pankkien vakavaraisuudesta huolehditaan (pääomittamalla)
• huolehditaan, että länsimainen vientiteollisuus lähtee käyntiin ja stabiloi erityisesti USA:n ammottavan vaihtotaseen vajeen

Äärimmäinen köyhyys (niiden osuus, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25$ tuloilla / päivä) on pudonnut kolmasosaan viimeisten vuosikymmenten aikana kuten oheisesta Maailmanpankin tietoihin perustuvasta kuvasta näemme.

Monista maista, joita Suomikin on aiemmin avustanut, on tullut kehitysavun merkittäviä antajia (esim. Kiina) ja köyhyyden häviäminen on vain kiihtynyt tämän nykyisen talouskriisin aikana. Talouskasvu tapahtuu kehittyvissä maissa (Kauko-Itä, Afrikka ja etelä-Amerikka) ja myös sosiaaliseen epätasa-arvoon kiinnitetään yhä suurempaa huomiota.

Suomi on huolehtinut omasta kehitysavustaan vuosien mittaan erinomaisesti. Annamme puolisen prosenttia bruttokansantuotteestamme kehitysyhteistyöhön ja tätä osuutta on vielä merkittävästi lisätty vuosien 2007...2011 aikana. Olemme erittäin merkittävä ja avokätinen hyväntekijä ja meidän asemaamme korostaa vielä otollisten kohteiden hupeneminen. Apuamme jakamassa on yhä harvempi avun tarvitsija.