Käyttäjän Jarno Lönnqvist blogi

Olemme käsitelleet jo otoksen ottamista joukosta. Meidän kauppoja, olkoon ne mitä hyvänsä, ovat vain otoksia suuremmasta joukosta eli koko pörssiavaruudesta. Siksi, vaikka käyttäisimme markkinaneutraaleja strategioita, mikään ei ole markkinoista riippumattomia, koska strategiat rakennetaan markkinoista. Tilastollisesti emme voi sanoa juuri mitään 100 % varmuudella vaan ainoastaan todennäköisyyksiä. Yhden kerran voi aina onnistua vaikka kuinka epätodennäköisessä tapahtumassa, voittaahan joku viikoittain Lotossakin. Kun keinotelijan tilanne ei ole yhtä epätoivoinen kuin lottaajan, koska hänen sattumanvarainen voittotodennäköisyys on lähellä 50%, niin meillä täytyy tulla jokaisella jaksolla useampia kauppoja jotta saamme järkeviä tuloksia. Mitä suurempi on tuottojemme tuotonheilunta ja mitä lähempänä tuotto on satunnaista tuottoa, sitä todennäköisemmin aitoa ylituottoa ei ole. Kyseessä on sama kuin jos arvioisimme Suomen sukupuolijakaumaa otoksen kautta. Ottaisimme jollakin menetelmällä yhden ihmisen ja ensimmäinen valittu ihminen olisi nainen. Voimme tehdä tästä vähintään kolme erilaista oletusta.

1.       Suomessa ei asu pelkkiä miehiä

2.       Valitsimme vain sattumalta naisen

Itse luulen, että jos Kreikka lähtee eurosta, niin varsin nopeasti  pörssikurssit nousevat huomattavasti nykyistä korkeammalle. Tämän edellytyksenä on, että EKP tulee aktiivisesti markkinoille ja painaa kriisimaiden korot alas. Jotta tämä tehdään järkevästi, meidän on annettava myös kansallista itsemääräämisoikeutta EU:lle, näin uskon myös tapahtuvan. Ilmeisesti EKP on päättänyt, että Kreikka ei kuulu Euro-joukkoon ja se saa mennä. Siksi keskuspankki  on ollut uskomattoman passiivisena.

Pörssit vihaavat kaikkein eniten jotakin tuntematonta ei itse epävarmuutta. Mikäli markkinat saavat varmuuden, että viime kädessä keskuspankki (eli kaikki euroja omistavat maat) viime kädessä hoitaa velat, niin markkinat alkavat etsimään uusia kriisejä ja tämä dramaattinen valtiovelkakriisi unohtuu.

Katsotaan nyt mitä Saksa on päättänyt, sen mukaan Suomi ainakin menee kuin kiltti koira huonon isännän perässä. 

Pörssitutkijat tai ainakin palstoille johtopäätöksiään kirjoittavat ihmiset käyttävät yleensä aivan liian pieniä otoskokoja eli aineistoja. Kukapa sitä viitsisi tutkia tilastotiedettä hyväksikäyttäen vaikka tuki- vastustasoja, anomalioita tai edes pörssivoittojaan. Johtopäätöksistä saattaisi tulla turhan usein turhan sattumaperustainen. Mielestäni on kuitenkin hyvä, että lääketiede käyttää tilastotiedettä hyväkseen kun testataan lääkkeiden vaikutuksia se vaikuttaa ihmisten terveyteen. Systeemien testauksien laatu vaikuttaa taas varallisuuden siirtoon, mikä ei aina ole ehdottoman huono asia.

Kuitenkin lähdetään hieman yksinkertaistetusta esimerkistä. Kuvitellaan, että pörssiliike olisi täysin satunnaista ja edellisestä liikkeestä riippumatonta. Tällä liikkeellä olisi vain kuusi mahdollista arvoa (ne arvot voisivat vastata vaikka arvoja -3%-2%-1%-0%+1%+2%+3% ja nämä arvot valittaisiin arpakuutiolla. Arpakuutiota heitettäisiin 1000 kertaa. Kaikkia näitä arvoja pitäisi tulla yhtä paljon ja määrä oli 6/1000. 

Markkinat ovat todella huolestuneita ainakin talouden elpymisestä, Kreikan vaaleista, Ranskan vaaleista ja Venäjän mellakoista. Futuurimarkkinat aukesivat todella hurjaan laskuun heti aamulla. 2.5 DAXin futuuri päätti hintaan 6753 ja tänään se aukaisi peräti 6404. Kriisimaiden velkapapereiden hinnat ovat olleet viime aikoina ohjaava tekijä:

Kuvasta näemme, että ennen markkinoiden velanmaksuepäilyjä Saksan ja Italian korkotaso oli samalla tasolla. Korkoero alkoi kasvamaan vuoden 2010 loppupuolella ja saavutti huippunsa vuoden 2011 loppupuolella. Ero supistui aina tuonne maaliskuulle 2012 asti ja alkoi sitten kasvamaan. Nyt ero on jieman supistunut, mutta tämä ei vielä näey pörssien luottamuksena. Tämän hetkinen rytinä ei kuitenkaan näy koroissa joten luulen, että nyt on hyvä osto paikka. Tosin Kreikka heiluttaa pienillä voimillaan suurta markkinaa. Sen puheet ovat kuin Saddamin uhoaminen oli USAn sotavoimille. Kauhea pelko ja meteli mutta ei mitään konkretiaa.

Tässä dokumentissa Eurexchangesta

kohdassa kolme sanotaan, että ” Underlying index Dow Jones EURO STOXX 50®Index Dividend (Dow Jones EURO STOXX 50® DVP).
Tässä dokussa dokussa stoxxin sivuilta on kerrottu kuinka lasketaan indeksi. Kappaleessa 3.1 on kerrottu miten lasketaan osingon määrä ja kappaleessa 3.2 on kerrottu miten siitä johdetaan (DVP=DA/D), missä DA osinko ja D on hintaindeksi.

Korkea osinkotuotto tarkoittaa, että markkinat eivät luota yrityksen tulevaisuuteen. Jos luottaisi niin hinnat olisi korkeammat. Tuossa liitteenä olevassa kuvassa laitoin osinkofutuurien vuosien 2012-2017 arvot. Huomataan, että tuo ero alkoi kasvamaan vuoden 2010 puolesta välistä. Jos katsotaan parhaita osingon maksajia niin http://www.stoxx.com/indices/index_information.html?symbol=SD3E niin siellä on selkeä yliedustus vakuutus- ja pankkiyrityksillä. Niiden loistavaan tulevaisuuteen ei luoteta. Huomataan, myös, että ei indeksi mene DAXin kanssa samaan tahtiin, dax nousi koko vuoden 2010, mutta osinko-odotukset aina välillä rojahtivat.

Äkkiä luulisi, että kun jokin työntekijä maksaa eläkerahoja, niin niillä maksetaan sitten tulevaisuudessa eläkkeitä. Näin on yleensä, mutta systeemistä varastetaan rahaa vähintään yhtä paljon kuin politiikassa toimii epärehellisiä ihmisiä. Systeemi on tehty mutkikkaan vuotavaksi, tarkoituksella, näiden poliitikkojen avulla. Hieman terminologiaa jotta homman sekavuus tulee paremmin ilmi.

Eläkerahastolla tarkoitetaan yleensä eläkelaitoksen vastuuvelkaa, ei varallisuutta. Tämän vuoksi rahojen riittävyydelle sen tuotto on olennainen asia (kts. Piksusta http://www.piksu.net/artikkeli/el%C3%A4kej%C3%A4rjestelm%C3%A4-el%C3%A4k... ).
Jos rahat eivät riitä, niin systeemiin maksetaan lisää rahaa. Eikö tämä ole hieman erikoista ainakin kapitalistisessa järjestelmässä? Voimme vielä erotella vastuuvelan ja eläkevastuun. Yleensä yrityksillä on kirjapidossa varallisuutta vastaavaa puolella. Näin ei kuitenkaan ole työeläkeyhtiössä, vaan siellä on kaikki toisin. Siellä on laitettu rahat velkoihin termin osittamaton lisävakuutusvastuu alle ja omaa velkaa käytetään jännästi. Jos sijoitukset hävittävät rahaa niin ne purkavat tätä ’osittamatonta lisävakuutusvastuuta’ eli omaa velkaansa ja jos sijoitukset menevät hienosti tätä puskuria kasvatetaan. Tälle ’osittamatomalle lisävakuutusvastuulle’ ei vaadita sijoitustuottoa.

Olen ostanut kahteen otteeseen rypsiä elokuun 2013 toimitukseen.

Ostin rypsiä noiden pystyviivojen kohdalle. Kuvassa alin viiva kuvastaa elokuun 2013 toimitusta ja ylin viiva elokuun 2012 toimitusta. Joissakin maataloustuotteissa on tulevaisuuden toimitukset halvempia kuin läheiset toimitukset. Tämä tarkoittaa että varastointi ei kannata ja maajussit eivät saa hyvää tapaa suojata ensi vuoden satoaan. Toisaalta tämä huono hinta voi kuvastaa epätehokasta hinnanmuodostusta koska kaukaisten toimitusten voluumi on melko pientä. Esimerkiksi tänään on vasta käyty elokuu 2013 futuurin kanssa 93 lottia kauppaa kun rlokuun 2012 on käyty 1224 lotin edestä kauppaa. Todennäköisesti hinnanmuodostus on tehokkaampaa tuossa läheisessä futuurissa eli ehkäpä tuo kaukainen nousee tulevaisuudessa. Monissa vähän vaihdetuissa maatalousfutuissa on juuri tämä ilmiö.

Nyt kun eläkesarjassa olemme päässeet alkuun, niin mietitään mitä tuottoa todennäköisesti eläkesäätiöt/yritykset tulevat saamaan sijoituksilleen.

(Lähde )

Oheisessa kuvassa on eri aikajaksoilla saatuja reaalituottoja osakkeista ja velkakirjoista. Tuolla sadan vuoden jaksolla osakkeista on saatu keskimäärin 5,8 % / vuodessa tuottoa. Maailman vaurastuminen on ollut hurjaa koko 1900–luvun kuten taas voimme nähdä alla olevasta kuvasta.

(Lähde )

On kurjaa ja hävettävää olla maassa joka ajaa yhdessä Saksan kanssa koko Eurooppaa kohti suurempaa kurjuutta. Nykyaikaisissa kansantalouksissa rahan kiertonopeus on aktiviteetin ja sitäkautta velanmaksukyvyn suurimpia indikaattoreita. Nyt tapetaan kiertonopeus niin Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja kaikissa Euroopan maissa. Kun moni työskentelee ja tuhlaa rahansa palveluihin niin koko maailmalla tai ainakin Euroopalla menee hyvin.  Nobelisti Krugman on puhunut asiasta jo pitkään, vuosia. Nyt hän vääntää rautalangasta Euroopan mahdollisuudet.

1) Täysi intgraatio missä Saksa ja rikkaimmat maat ottavat köyhimpien maiden kaikki velat vastatakseen

2) Euron loppu ja palataan kaikki omiin valuuttoihin

Pakollinen eläkesäästäminen on pakkosäästäminen verojen kautta, ainoa ero on siinä, että rahat menevät johonkin rahastoon eikä yhteiseen budjettiin. Säästäminen on järkevää jos nyt on helpompaa säästää kuin tulevaisuudessa. Jotta nyt olisi helpompi säästää ja maksaa eläkkeet täytyy sijoitusten tuotto olla suurempi kuin tulevaisuudessa kansantalouden palkkasumman kehitys. Ei ole kuitenkaan mitenkään selvää, että tuohon tuottoon eläkesäätiöt pystyvät.

(Lähde: http://www.stat.fi/til/ktps/2012/01/ktps_2012_01_2012-03-12_kuv_001_fi_001.gif)

Itse kirjoitin myös yhden varoittavan näkökulman ETF-sijoittamiseen lähinnä Jarkko Peltomäen artikkeleiden innoittamana. Kirjoitan vivutetuista ETF:ffistä, itse asiassa kyse koskee kaikkea vivutusta. En ota kantaan nyt vastakkaisen suunnan ETF:ffiin, sanon vain vihjeenä että pysykää niistä erossa. Niistä on niin moni jo ansiokkaasti kirjoittanut ja niiden virheet ovat liiankin ilmeisiä. Eli mennään siis samaan suuntaan, ongelmat eivät ole yhtä ilmeisiä, mutta valtavia. Moni luulee, että 2x tai 3x ETF:ffät tarkoittavat sitä, että jos indeksi nousee 10 % vuodessa, niin vivutettu tuote nousee silloin 20 % tai 30 %. Näin ei kuitenkaan ole, koska vivut lasketaan aritmeettisella keskiarvolla eikä geometrisella keskiarvolla.

Standards Poors julkaisi tiedon, että osingot kasvoivat 27,6 % vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen aikaan. Osingot saavuttivat kaikkien aikojen korkeimman tason lasketaan Apple mukaan tai ei. Kokonaisosaketuoton määrittelee osingot koska ne ovat käytännössä ainoita kassavirtoja mitä yrityksistä tulee omistajille. Osinkosuhde suhteessa tuloksiin on myös poikkeuksellisen alhainen joten hyvää osingonjakoa voidaan odottaa myös tulevaisuudessa.

(Lähde: Standard & Poor)

P/E luvulla, osinkotuotolla tai osinkosuhteella arvioituna tuleva pörssikehitys tuntuu hyvältä. Makroasiat tuntuvat paraneva lujaa tahtia. USAsta saimme lupaavan uusien työttömyyshakemustiedon. Itse asiassa neljään vuoteen ei ole tullut niin vähän uusia työttömyyshakemuksia kuin nyt tuli. http://pdf.reuters.com/pdfnews/pdfnews.asp?i=43059c3bf0e37541&u=2012_04_05_01_23_6c0ac0ab29fa49fdbdb68d72ea7f324b_PRIMARY.gif. 

Juuri nyt on taas markkinoilla tullut pelko joidenkin suurten Eurooppalaisten maiden velka-asioista.

Piirsin punaisella värillä DAX:in (Saksan pörssi-indeksi) ja mustalla Italian valtion korkofutuurin. Tässä huomataan, että jo jonkun aikaa markkinat ovat nostaneet Italialta vaadittavaa korkoa. Se on taas säikyttänyt markkinoita yhdessä Kiinan epävarman tilanteen kanssa.
Tule taas EKP peliin mukaan jotta voimme jatkaa alkuvuoden hyvää kehitystä!

Väkivaltarikollisuus on tunteisiin vetoavaa varsinkin näin kouluampumisten jälkeen, että siihen on vaikea suhtautua objektiivisesti. Heti sodan jälkeen väkivaltarikoksia, kuten tappoja, tehtiin Suomessa huomattavasti enemmän kuin nykyään. Olojemme vakiinnuttua ja valtion vahvistuttua (väkivaltamonopoli) ei enää taisteltu ’mies miestä vastaan’ vaan juoruttiin vahvimmalle eli valtiolle joka hoiti rangaistukset ja myös muut vapauden riistot. Tämä kehitys nähdään kaikkialla kuten vaikka Somaliassa valtion romahdettua ja Englannin kehityksessä. Englannissa 1200 luvulla tapettiin noin 24/100 000 kohti kun 1960-luvulla tappoja oli enää 0,6/100 000 kohti. Suomessa sodan jälkeen väkivaltaiset kuolemat laskivat aina vuoteen 1965 asti ollen 3,1/100 000 josta se nousi vuonna 1974 lähelle viittä.

Suomessa väkivaltaiset kuolemat laskivat kymmeneksi vuodeksi 1955 vuoteen asti. Suuri murroskausi ja maalta suurten ikäluokkien pakkomuuton alkaessa myös väkivalta alkoi nopean kasvun.

Nämä väkivaltaiset kuolemat ovat kuitenkin vähentyneet Suomessa koko 2000-luvun, huolimatta lehdistön antamasta kuvasta.

Tutkin hieman lisää optioiden volatiliteettia. Nyt laskin videossa muutamien DAX–indeksin optioiden volatiliteettipinnan. Tämä on sellainen volatiliteetti mikä lasketaan erilaisista optioista ja katsotaan miten optioiden ominaisuudet vaikuttavat volatiliteettiin. Mikäli markkinat uskoisivat täysin hinnoittelumalliin, niin kohde–etuuden volatiliteetti pitäisi olla riippumaton optioiden ominaisuuksista. Kun katsotaan videota tekemästäni tietokoneohjelmasta, niin huomataan markkinoiden epäilevän joko syystä tai syyttä B&S mallia. Hetkenä t volatiliteettiin pitäisi vaikuttaa vain maturiteetti.

Blogit ovat toivomme jotta saisimme vapaan tiedonvälityksen. Oikeudenkäyttöämme ei lehdistö seuraa, eihän meillä ole edes oikeusjournalisteja ainoastaan muutama rikosreportteri. Se on eri asia, he seuraavat murhia, kavalluksia ja verta ei oikeudenkäyttöä. Miten korkeimman oikeuden jäsenet voivat istua välimiehinä ja tienata niistä tehtävistä jopa enemmän kuin päätyöstään? Välimiestehtävät ovat salaisia, niistä ei edes saa julkisesti tietoa. Kuinka tiedämme onko jokin välimiehenä toiminut oikeusneuvos todellisuudessa vaarantanut puolueellisuutensa.  Oikeusneuvos Mikko Tulokas on esimerkkinä tällainen merkillisen paljon merkillisiä lausuntoja antaneesta henkilöstä joka on myös saanut merkillisen paljon välimiespalkkioita.

Eläkeyhtiöiden mielenkiintoisia kytkentöjä on tutkinut ansiokkaimmin Olli Pusa.  Sanoman toimitusjohtaja Syrjänen on ollut Ilmarisen hallituksen puheenjohtaja ja Varman hallituksen puheenjohtaja on taas Sanoman hallituksen puheenjohtaja. Alma Median toimari Telanne on taas Varman hallituksen jäsen ja hän on Talentumin hallituksen puheenjohtaja jne.

En oikein ymmärrä ihmisiä! Nyt puhutaan aivan yleisesti, että korot eivät voi nousta jonkun tason ylitse. Herra Greenspan uskoi vahvasti omaan alaansa eli kansantalouden vahvaan ohjaukseen. Hänellä oli lyhyttä historiallista näyttöä asiasta, hän ei halunnut katsoa pidemmäle menneisyyteen. Hän oli poliiinen pankkiiri, kuten kaikki nykyään. 1980–luvun korkeista koroista ja korkeasta inflaatiosta USA oli päässyt tasaiseen kehitykseen. 

Kuten aikaisemmin olemme pohtineet Piksussa Baltic Dry indeksiä, niin nyt näemme mielenkiintoisen ilmiön. Pohdintamme ajoittui tammi- helmikuun vaihteeseen, eli suunnilleen indeksin pohjan tienoille. Silloin puhuimme indeksin sisäänrakennettuun suureen heiluntaan ja sen kautta mahdollisuuteen lukemattomiin virhetulkintoihin, niin nyt kävi juuri niin. Esimerkistä tuli poikkeuksellisen hyvä ja indeksi ei ennustanut pörsseihin romahdusta vaan yleistä heiluntaa. 

Sinisellä on piirretty Baltic Dry Indeksi ja punaisella DAX. Suuren vaihtelun takia indeksin aikajänteen valiten saamme indeksin näyttämään mitä haluamme, tosin jälkeen päin. Mutta huomaamme, että indeksin suuri laskuei vaikuttanut pörsseihin yhtään mitään, kuten se ei yleensä vaikuta. Kun laskemme korrelaatioita tarpeeksi monella tavalla ja tarpeeksi tarkasti niin huomaamme mitä haluamme.

Väärinkäsityksiä on paljon ja moni asia johtuu siitä, että mallin haukkumisella moni tienaa ansaitsemattomasti elantonsa. Ja mitäpä täällä Internetin syövereissä ei haukuttaisi? Tehottomuuteen on myös todella kiva uskoa. Tehokkaat markkinat eivät väitä, että markkinat olisivat oikein hinnoiteltu. Malli väittää, että se on hinnoitellut olemassa olevan tiedon, ei vielä tietämätöntä tietoa. Ja olemassa olevankin tiedon markkinat on saattanut hinnoitella väärin, mutta virheen suunta ja suuruus ovat tuntemattomia. Virhe on itsessään tuntematon. Satunnaisuus ja epärationaalisuus ovat kaksi eri asiaa, joku saattaa olla rationaalista vaikka olisi satunnaista.

Tehokkaiden markkinoiden hypoteesin heikkoa muotoa on testattu sarjakorrelaatiotesteillä. Nämä sarjakorrelaatiotestit ovat osoittaneet, että osakkeilla ei ole tai on korkeintaan hyvin vähän trendiä. Toinen tapa testata on erilaiset filtteri-testit kuten vaikka osakkeiden laskettua n %, niin ostetaan jne.  Nämäkään testit eivät ole tuottaneet juuri ylituottoa suhteessa satunnaisuuteen.

Optioidenarvot vaihtelevat kun kohde–etuuden arvo vaihtuu. Mutta yhtä tärkeä asia ja vaikeampi ymmärtää on kun markkinat vaihtavat mielipidettä millainen on markkinan tilanne. Tätä mielipidettä markkinan tilasta kutsutaan volatiliteetiksi ja se on itsessään varsin volatiili eli vaihteleva. Osakkeilla ei ole juurikaan keskiarvoonpalautumisominaisuutta mutta heilunta pyrkii palautumaan johonkin normaaleihin arvoihin. Tästä voi optiosijoittaja hyötyä! Tutkin videossa hieman implisiittista (optioiden arvoista laskettua volatiliteettia) ja historiallista volatiliteettia (kohde–etuuden menneisyydessä olevaa heiluntaa).

 http://youtu.be/S6oji48Y-5o

Käytän ainakin harjoitteluni alussa pääosin B&S mallia optioiden hinnoitteluun. Mallihan on ollut matemaattisen sijoittamisen eräs merkkipaalu, siihen hurahdettiin kun saatiin ohjelmoitavia laskimia. Tämä oli modernia ja tuo itselleni nuoruuden tai lapsuuden mieleen. Ohjelmoitavista laskimista näin lapsena unia, mutta en koskaan niitä saanut.

Malli antaa periaatteessa optiolle oikean hinnan. Jos se sen antaisi, niin eihän kenenkään kannattaisi johdannaismarkkinoille sijoittaa, siitä ei saisi mitään hyötyä vaan haittaa kulujen vuoksi. Mallihan perustuu siihen, että luomme riski/tuottomielessä yhtäläisen hinnan kuin kohde-etuudelle. Mitä ideaa silloin olisi johdannaismarkkinoilla? Mitä järkeä olisi replikoida täydellisesti jokin markkina toisella samanlaisella.

Tein pienen ohjelman jolla voi laskea näitä osassa 1 kuvattuja kreikkalaisia kirjaimia. Huomaamme, kun optio on syvällä rahassa (verrattuna volatiliteettiin) niin call-option delta lähenee ykköstä. Samantyyppisiä ohjelmia on netissä vaikka kuinka. Osa laskee oikeammin arvot kuin toiset. Yksi laskin on esim. http://www.option-price.com/index.php. Tuo taitaa laskea thetan väärin, ainakaan itse en saa samaa arvoa.

1800–luvun lopussa oli paljon samoja piirteitä kuin nykyajassa. Globalisaatio ja kanssakäyminen lisääntyivät uusien kulkuväylien (laivat, rautatiet) myötä. Oli myös vahvaa teknologiauskoisuutta, insinöörivetoisuutta ja tekniikkauskontoa, juuri kuin nykyään. Presidenttimme ja pääministerimme ovat nyt  kuulemma asioiden hoitajia eivät aatteiden tuojia.  Lähes kaikkialla kehitys oli 150 vuotta sitten samankaltaista kuin nykyään. Silloin oli selkeä modernin ja perinteellisen elämän iso jännite, mikä purkaantui monin tavoin.

Joku paljon julkisuudessa oleva finanssitoimija ennusti lähiaikoina tulevan pörssiin 5%-10% laskua. Minäkin ennustan, vaikka en osaa ennustaa yhtään mitään.

Piirsin tuohon kuvaan DAX-indeksin DD-kuvan 100 päivän jaksolta. DD-kuva on sellainen kuvio joka kertoo paljonko olisi hävinnyt jos olisi ostanut viimeisen 100 päivän aikana huonoimpaan mahdolliseen aikaan. Eli tämä finanssiennustaja ennusti, että DD-käyrä menee lähitulevaisuudessa taas vähintään tuon -5 alle. Tuosta voisi laskea, että pörssi on tuollaisessa laskussa olut 45% ajastaan, eli eiköhän se taas kohta laske siihen.

On valitettavan tyypillistä, että ennustetaan normaalia. Minä ennustan, että tämä auringonpaiste ei kestä edes viikkoa. Olen guru jos onnistun -:) Tai ainakin olen tyypillinen pörssiennustaja-:)

Aloittelen tutkimaan optio-sijoittamista, mikä minulle ei ole vielä tuttua. Kirjoitan pientä tarinaa oppimisprosessistani. Omasta oppimisprosessista johtuen tekstissäni saattaa olla virheitä joita toivon lukijoiden korjaavan ennen kuin häviän rahojani oppimattomuutta. Oletan lukijoilla olevan jonkin verran pohjatietoa kuten vaikka Black & Scholes mallin vähintään pintapuolinen tunteminen. Oppimisprosessin jälkeen toivon tuntevani sen verran optioita, jotta voin itse varovasti aloittaa niillä sijoittamisen. Ideani on suojata joitakin vaikeasti hallittavia riskejä pois positioistani jolloin voisin päästä parempaan riski/tuottosuhteeseen.

Optiot ovat tuotteita (eurooppalaiset) jotka antavat oikeuden, mutta ei pakkoa, lunastaa kohde–etuus ennalta määrättynä päivänä ennalta määrättyyn hintaan. Tämä tekee tuotteista yllättävän mutkikkaita, mutta myös mielenkiintoisia. Niillä voidaan rakentaa monenmoisia haaroja ja strategioita. Ne mahdollistavat myös stoppareiden rakentamisen salkulle tai jollekin muulle tuotteille. Tutustun nyt muutamaan termiin.

Kuuntelin eilen televisiosta keskustelua juopuneena ajosta. Selkeästi asenne oli, että rangaistuksia on kovennettava, se oli myös YLE:n toimittajan asialistalla. Liikenneministeri mietti jopa pään- ja kasvojen liikkeeseen perustuvia antureita mitkä mittaisivat ajokykyyn vaikuttavia asioita. Kuulemma tällä annettaisiin valtion puolesta signaali.  Sisäministerimme on taas tiukentamassa alkoholin myyntiä ja koventamassa erilaisia rangaistuksia. Vihapuheeksi leimataan monia keskusteluja mitkä joskus olivat vielä arkea ja niitä pidettiin kekseliäänä sutkautuksena. Lapsia ei kuulemma osata hoitaa vaan ne jätetään heitteille, puhujat ovat keksineet ratkaisuksi huostaanotot rahaa vastaan. Päivittely on isoa, lööpissä oli pari viikkoa sitten, että jollakin alakoululaisella paleli sormet koulun hiihtoretkellä.  Jos yrityksien hallituksissa ovat ristiin samat ihmiset, niin tietenkin he saavat siitä myös etua itselleen. Rakenne on väärä, ristiin valvontaa ei saa olla. Se ei ole valvontaa vaan mahdollisuus hyötyä. Asia on taas nähty vaalisotkussa ja Finnairissa. Rakenne on pääasiassa, huonoa rakennetta ei valvonnalla saada kuntoon, valvontaa ja rangaistuksia pitää vähentää ei lisätä. Valvontaa, rangaistuksia ja holhousta esitetään ratkaisuksi kaikkeen vaikka ne useasti ovat osa ongelmaa. Maamme on menossa nykypolitiikalla todella kurjaan suuntaan.

Tein oheen Excel-taulukon jolla voidaan tutkia ihmisen harhoja. Taulukolla on tarkoitus havainnoida trendin ja muiden tasojen näkemistä paikoissa missä niitä ei ole.  Kirjoitin Data nimiseen taulukkoon DAX indeksin päivittäiset muutokset 3473 pörssipäivän ajalta (noin 14 vuotta). Aikajakso on ollut huono sijoittajalle. Oletin, että pörssipäiviä on ollut tänä aikana 252 kpl / vuosi (vaikka oikeasti niitä oli 247). Rakensin sitten taulukon missä arvon Excelin satunnaislukugeneraattorilla satunnaiseen järjestykseen 252 kpl näitä päivähintamuutoksia (=virtuaalinen vuosi).  Aina kun painat F9 näppäintä, niin Excel laskee 1000 kpl tällaisia vuosia ja laskee myös näistä vuosista keskiarvon sekä keskihajonnan sekä piirtää ensimmäisestä virtuaalivuodesta kurssikäyrän. Tässä virtuaalivuodessa ei ole trendiä, mikä ylittäisi yleisen tuottojakauman tuottaman ’trendin’. Jos kuitenkin näet trendin tai jonkun muun toistuvan muodon, niin se on harhaa.  Siinä ei ole myöskään mitään vastustasoja eikä muita TA–muotoja mitä mielikuvituksemme tuottaa helposti.

Harkitsen vakavasti kahvin ostoa tai itse asiassa ostin jo. En ostanut viimeistä futuuria vaan toukokuun futuuria vaikka yleensä kannattaa ostaa viimeistä futuuria.  Syynä on muutama yksinkertainen seikka. Kirjan http://tinyurl.com/7jslft5 mukaan kahvi nousee parhaiten juuri toukokuun toimituksessa, koska silloin hinnoitellaan Brasilian mahdollisia pakkasia kahvin hintaan. Toinen asia on että kahvi on halpaa ja sen hinta on vahvassa nousussa.

Kahvin tuotanto on ollut viime vuosina melko vakaata eli noin 130 miljoonaa säkkiä (josta Brasiliassa noin kolmannes). Kuitenkin elämme sään puolesta mielenkiintoisia aikoja. Sää voi yllättää. Mutta mennäänpä lähemmin juuri tähän aukaisemaani positioon eli toukokuun kahviin. Se on hinnoiteltu mielenkiintoisesti eli mielestäni siinä voisi olla myös spreditreidauksen paikka. Maaliskuun toimitusta myydään nyt hintaan 2151 ja toukokuun hintaan 1991. Hintaero pitäisi mielestäni olla pienempi.

Eri maissa on erilaista politiikkaa ja suoraan maiden BKT:n kasvua ei voi olettaa olevan sama kuin maassa olevien yritysten tuloksien kasvu (teoriassa koko maailmassa osakkeiden tuotto on sama kuin osingot+BKT:n kasvu). Mutta joissakin maissa, itse asiassa varsin useissa maissa, listattujen osakkeiden markkina-arvo on suurempi kuin BKT ja suhteissa on paljon vaihtelua.

(Lähde: http://www.marketvectorsindices.com/)

Asuntorakentaminen on talouden aktiviteetille tärkeää. Jokaisessa kehittyneessä maassa suuri osa omaisuudesta on asunnoissa. Asuntorakentaminen on vielä kotimarkkinateollisuutta ja vahvasti työllistävää, joten ihmisten työllisyydelle asunnot ovat hyvin tärkeitä. Yhdysvalloissa asuntojen hinnat ovat alkaneet vihdoinkin vakiintua.

Asuntojen hintojen vakiintuminen rohkaisee ihmisiä alkamaan rakentamaan uusia asuntoja.

(Lähde: http://www.nahb.org/assets/images/SFStartsImage.jpg)

Uudet työttömyyshakemukset ovat laskeneet jo kuukausia Yhdysvalloissa.

Lähde: http://barrons.econoday.com/showimage.asp?imageid=22013)

Aivan kuten työttömyysprosenttikin on laskenut hitaasti, mutta vakaasti.

(Lähde: http://barrons.econoday.com/showimage.asp?imageid=21886)

Olen hävinnyt liian paljon rahaa kun olen uskonut kaikenlaisiin anomalioihin. Olen oppiva elän, vaikka kovapäinen. En täytä ”positiivisen lukijan” kriteeriä lukiessani tutkielmia tai laskelmia joistakin anomalioista. En usko niitä jos en itse pysty pääsemään samoihin tuloksiin. On liian suuri halu väärentää tahattomasti tuloksia, ihminenhän haluaa löytää positiivisen tuloksen. Mikäli jollakin systeemillä on 5 % ennustevoima, niin se on rahanpainamiskone. Sehän tuottaa hienosti, kuten voidaan helposti laskea. Grand Casinon ruletin palautusprosentti on noin 97 % ja tällä 3 % tuotolla sitä kannattaa pyörittää. Pääsemme samaan asemaan kuin RAY jos pystymme kulujen jälkeen saamaan tuon muutaman prosentin satunnaisuudesta eroavan tuoton. Mikäli vielä tunnemme oman tuottojakaumamme, niin voimme rakentaa itsellemme optimaallisen panostenmäärän ja pääsemme prosentuaalisesti hurjiin tuottoihin.