Suomenkieliset blogit

Venäjän tilastolaitos Rosstat tiedottaa, että maan teollisuustuotannon volyymi oli huhtikuussa 1.3% suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kausitasoitettuna tuotanto lisääntyi vain 0.1% maaliskuun tasolta, joka puolestaan oli 1.2% helmikuista alhaisempi. Kahden heikomman kuukauden jälkeen kuvassa näkyvän volyymi-indeksin nousu näyttää taittuneen. Venäjän BKT oli Rosstatin ensiarvion mukaan €tananoreply@blogger.com0

Tällä hetkellä suomalaisten sijoittajien - niin kotitalouksien kuin yhteisöjenkin - kotimaisiin yrityksiin tekemät osakesijoitukset ovat ns. yleisöjulkisia riippumatta niiden suuruudesta. Tuleeko näin olla myös jatkossa? Kun ulkomaalaiset sijoittajat ostavat suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeita, niiden osakeomistukset voivat olla ns. hallintarekisteröityjä eli niitä voidaan säilyttää omaisuudenhoitotileiksi kutsuttavilla arvo-osuustileillä. Tällaisesta tilistä ei ilmene sitä, mikä ulkomainen taho osakkeet lopulta omistaa, [...]

Panikoiminen ja hätäily nähdään sijoittajan ongelmina, joista pitäisi päästä eroon. Jos panikoit keväällä 2009, jäit paitsi kurssinoususta.  Jos kuitenkin panikoit talvella 2007-2008, oliko se virhe? Milloin Nokian suhteen kannattaisi panikoida?

Minä myönnän, että olen panikoinut useasti.

Markkinoilla on lukuisia tilanteita, joissa muuttuneeseen ympäristöön pitää reagoida nopeasti. Vaikka usein muuta väitetään, keskimäärin sijoittajat reagoivat liian hitaasti uuteen informaatioon, joten panikoiminen voi olla kannattavaa. Jos vaikka ajatellaan Nokian tilannetta, parhaimmat päätökset tekivät ne, jotka ensimmäisinä reagoivat tietoihin sen aseman heikkenemisestä.  He, jotka pitivät päät kylmänä, ovat voineet ajallisesti hajauttaneet portfolionsa aika huonoon jamaan. Pääasia kuitenkin on kai se, että keskihinta on nyt alhainen?

Hyvin yksinkertaisesti voidaan siis todeta, että sijoittajan tulisi pyrkiä panikoimaan mahdollisimman nopeasti. Sijoittajan pitäisi siis panikoida, kun merkit trendin/suhdanteen kääntymisestä näkyvät.

Mikäs sitten olisi se sijoittajan todellinen heikkous?

Jos sijoittamista haluaa oikein ammatikseen harrastaa, ovat siihen liittyvät tosiasiat murskaavia:

• Aktiivinen sijoittaja keskimäärin ei voi ansaita parempaa tuottoa kuin passiivinen sijoittaja.
• Aktiivinen sijoittaminen on kallista, ja siten aktiiviset sijoittajat keskimäärin häviävät passiivisille sijoittajille.
• Aktiivinen sijoittaminen vie huomattavan määrän aikaa, joten yllä mainituista syistä johtuen aktiivinen sijoittaja keskimäärin käyttää aikaa siihen, että hän voisi hävitä passiiviselle sijoittajalle.

Aktiivinen sijoittaminen on siis periaatteessa järjetöntä, mutta miksi siihen pitää ryhtyä? Ensimmäisenä ajatuksina on enemmän tai vähemmän raha, vaurastuminen ja säästäminen. Jos kuitenkin ollaan rehellisiä, kukaan meistä aktiivisista sijoittajista ei varmaankaan malta olla viikkoa katsomatta pörssikursseja, vaikka kuinka sijoitettaisiin pitkällä aikajänteellä.

Mutta sijoittaminen tarjoaa  monelle varmasti paljon muutakin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi ajanvietettä, sosiaalista kanssakäymistä ja haasteita. Kun aikaa sijoittamiseen sitten käytetään enemmän ja sosiaaliset kontaktit muodostuvat sijoittamisen ympärille, menestymisestä sijoittajana tulee olennainen osa henkilön identiteettiä ja hänestä tulee Herra Sijoittaja. Mitä huomattavampi osa elämää sijoittamisesta sitten vielä tulee, sitä enemmän henkilön identiteetti muodostuu sijoittamisen ympärille. Tämä koskee aivan varmasti etenkin niitä henkilöitä, joita talousmediassa kutsutaan ns. sijoituskonkareiksi.

Kun sijoituskonkari kokee sijoitusmenestyksensä heikoksi, Herra Sijoittajan mieli järkkyy. Tällöin hänen täytyy puolustaa identieettiään ja henkistä tasapainoaan erilaisilla puolustusmekanismeilla.

Nyt Nokian tapauksessa tilanne alkaa olla mielenkiintoinen. Monet ovat puolustaneet positiivisia Nokia näkemyksiään viimeiseen asti ja sijoittaneet myös velkarahalla Nokiaan. Joku luuli, että tyhmät ”ulkkarit” myivät Nokiaa halvalla. Sitten siellä yksi rauhoittaa mielensä heittämällä legendaa Nokian patenttisalkun arvosta, joka tietenkin on 100 x nykyinen markkina-arvo. ”Vipurahastoja” voi aina syyttää markkinoiden manipuloinnista, vaikka itsekin sijoittaa velkavivulla. Nokian johtoa voi myös aina syyttää ja jäädä protestina pois yhtiökokouksesta, koska eihän sijoittaja ole vastuussa omista sijoituksistaan?

Sanotaan, että silloin kannattaa ostaa osakkeita, kun veri virtaa kadulla, mutta onko kukaan ajatellut, että miksi siellä kadulla on verta?

Siinä vaiheessa, kun Herra Sijoittaja on velkavivulla ajallisesti hajauttanut portfolionsa keskihinnan nollaan, eikä oman statuksen kohottamiseksi ole enää mitään keskihintaa, jota voisi laskea, voi olla panikoimatta hyppäämällä ikkunasta ulos. Tällöin saa oman keskihintansa alhaiseksi.

Olisiko kannattanut panikoida?

Related posts:

1. Herra Markkina itsessäsi
2. Volatiliteetti on sijoittajan ystävä
3. Miksi jokaisen sijoittajan tulisi sijoittaa myös Suomen ulkopuolelle?

Portugalin tilastolaitos ilmoitti tänään maan työttömyysasteen nouseen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ennätystasolle, 14.9%:iin. Euroopan raha- ja talousliiton hedelmät kypsyvät siis mallikkaasti Portugalissakin. Eikä tässä kaikki: tilastoa tarkemmin tutkineen Publico-lehden havainnon mukaan myös "turhautuneiden" työnhakijoiden määrä on kovassa kasvussa. Nämä ovat työtä vailla olevia ihmisiä€tananoreply@blogger.com1

Kaupan kassajonossa puolituttu liikemies huikkaa ”mites Nokiat”. Vastaan, että nykykurssi vastaa nettokassaa ja patentteja. Hän sanoo, että aina löytyy selitys ja lasku jatkuu. Hän on ollut oikeassa.

Pörssiyhtiön hallituksella on kiperä paikka, kun markkina antaa bisnekselle arvoksi nolla euroa. Mutta markkina ei ole aina oikeassa. Herra Markkina on yhtä oikeassa kuin keskimääräinen sijoittaja. Välillä keskimääräinen sijoittaja on pelokas, välillä ahne.

Juttelin Kauppalehden Kasvajat-kiertueella erään kokeneen talousjohtajan kanssa. Hän kertoi omasta sijoitusstrategiastaan ja sanoi sijoittavansa vain yhteen osakkeeseen. Kysyin ihmeissäni, mikä se on ja kerroin rahoitusteoriasta, jonka mukaan jo 20 erilaiseen yhtiöön sijoittamalla saa poistettua valtaosan niin sanotusta epäsystemaattisesta riskistä.

En tiedä kuunteliko herra, mutta hän kertoi arvioineensa UPM:n tehtaiden käyttökatetta ja energiaomistuksia. Vaikka kysyntä ei kasvaisi, yhtiö pystyy tekemään kohtuullista käyttökatetta pitkään. Juuri käyttökate on ratkaisevampi kuin tulos, jos isoja investointeja ei tarvitse tehtaisiin tehdä. Talousjohtaja painotti, että tulos voi näyttää selvästi huonommalta kuin kassavirta tai käyttökate.

Toden totta UPM on esimerkki globaalisti useilla liiketoiminta-alueilla toimivasta yhtiöstä, vaikkakin osalla sen markkinoista paperinkysyntä laskee. Keskittyneessä strategiassa sijoittajan pohjatyö korostuu samoin kuin kärsivällisyys. Perälaudan pitää kestää merivettä.

Vanhan sanonnan mukaan markkina voi olla pidempään väärässä kuin sijoittajalla riittää rahat. Jutustellessamme talousjohtajan kanssa koin jälleen deja vu -tunteen, kuten Kauppalehden kolumnissa muutama viikko sitten. Herra kertoi arvioivansa sitä, kuinka paljon UPM tekee hänelle rahaa. Hän oli sijoittanut yhtiöön, ei osakkeeseen.

Strategisesti olisi mielestäni hyvä, jos liiketoimintalähtöinen osakesijoittaja voisi näinä turbulentteina aikoina nauttia sekä nousuista että laskuista. Laskussa nautinto syntyy siitä, kun on jemmassa sen verran rahaa, että voi ostaa liiketoimintaa pilkkahintaan. Kurssien noustessa voi puolestaan nauttia salkun arvon kohoamisesta ja mahdollisesti keventää omistuksia hippasen.

Blogikirjoitukseni julkaistaan jatkossa maanantaisin Oma Raha -blogissa. Ti-ke kirjoitus kommentteineen siirtyy tähän 80+ -blogiin. Blogiin liittyvän sijoituskirjan kotisivut löytyvät osoitteesta www.helmetkuplat.com.

Elinkeinoelämä on tyytyväinen, ettei Euroopan komissio ole saanut läpi tavoittelemaansa harmonisointia kuljetuskaluston mitoille ja massoille. Suomessa saa käyttää edelleen meille räätälöityjä suurempia mittoja, mikä tehostaa kuljetuksia ja parantaa energiatehokkuutta.

EU:n uuden tullilainsäädännön piti alun perin astua voimaan viimeistään 24.6.2013. Uusikin takaraja 31.12.2020 on erittäin haasteellinen, ellei uudistuksen toteutukseen sitouduta riittävän lujasti. BUSINESSEUROPE julkaisi EU:n uutta tullilakia koskevia yleisiä ja artiklakohtaisia...

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti keskiviikkona 16.5. Kasvuyrityskatsauksen 2012. Se valottaa kasvuyrittäjyyden edellytyksiä ja trendejä Suomessa. Katsaus tuo kasvuyrittäjyyspolitiikan valmisteluun ja toimenpiteiden seurantaan tarvittavaa analyyttista otetta.

Euroopassa on tänään iloittu Saksan yllättävän vahvasta talouskasvusta. Maan BKT kasvoi tammi-maaliskuussa ensiarvion mukaan 0.5% edellisen neljänneksen tasolta. Tämän veti koko euroalueenkin yllättäen nollille. Se on tietysti laiha lohtu espanjalaisille, italialaisille ja portugalilaisille, jotka ovat poteneet taantumaa jo 6 - 9 kuukautta. Kreikkalaisista nyt puhumattakaan. Hieman yllättäen €tananoreply@blogger.com0

USA:n vähittäiskaupan myynti kasvoi huhtikuussa kausitasoitettuna vain 0.1% maaliskuuun tasolta. Edellisinä kuukausina kasvu oli 1.0% ja 0.7%, joten pieni hengähdys onkin paikallaan. Koska inflaatiokin hidastui huhtikuussa nollaan, kaupan reaalinen kasvu jatkui kuukausitasolla. Vähittäiskaupan myynnin reaalinen vuosimuutos oli 4.1% (ilman autokauppaa 3.6%). Taantumasta ei näy merkkejä tässä €tananoreply@blogger.com0

Markkinat ovat nyt hermoilleet Kreikan kanssa jo useamman päivän ihan tosissaan ja taitaa hermoilu nyt jatkua aina kesäkuulle saakka sillä ei tuolla vaalituloksella mitään hallitusta saatu muodostettua. Mitenkähän uudet vaalit kesäkuussa sitten muuttavat tilannetta? Onkohan tulos kovinkin erilainen sitten uusien vaalien jälkeen? Kreikkalaiset kiukuttelevat kun valtio joutuukin säästämään ja laittamaan budjettia tasapainoon ja velaksi ei voi enää ylläpitää keinotekoisesti sitä aivan liian korkeaa elintasoa mihin olivat tottuneet.

Voi hyvin olla että uusien vaalien jälkeen Kreikka repii säästöpäätökset ja sitten se lentää eurosta niin että heilahtaa. Ehkä ihan hyvä niin pitkässä juoksussa ja mun puolestani voivat lentää ulos EU:sta samantien. Köyhtykööt keskenään ja meikäläisen matkailueuroja on turha odottaa. Tai siis ne on siis menneet sinne jo ilman että itse olen siellä käynyt.

Kurssit ovat laskeneet roimasti ja oma salkku siinä samalla. Eilen avaamani Cargo longi oli huono idea ja erityisen huono idea oli se kun en sitä eilen sulkenut voitolla. Tänäänkin olisi siihen ollut mahdollisuus. No nyt on skin positio useamman prosentin pakkaselle. Uskoisin kyllä että se pompsahtaa helposti 5-6% ylemmän kunhan taas nousupäivä saadaan aikaiseksi. Kysymys vaan on että montako laskupäivää sitä ennen on? Ei välttämättä yhtään kun USA:ssa kurssit ovat jo reippaassa nousussa.

Nokiakin on lurahtanut alle 2.3 euron. Erityisen rumasti se laski maanantaina. Pahaa jälkeä on tullut monen suomalaisen salkkuun sillä niin moni kotitalous sitä on tässä laskussa tankannut. Putoavat puukot ovat vaarallisia.

Eurokin on laskenut 1.277 dollariin mikä sinällään on ihan OK ja saisi laskea lisääkin. Tekisi Metsolle, Cargotecille, Koneelle jne. hyvää

 

Teollisuuden lämpötilakorjattu sähkönkulutus jäi Energiateollisuuden kuukausitilaston mukaan huhtikuussa 7.5% pienemmäksi kuin viime vuoden huhtikuussa. Pudotus oli suurin vuoden 2010 puolivälissä alkaneen laskutrendin aikana. Lasku painoi kokonaiskulutuksenkin vuosimuutoksen miinukselle, vaikka muu kuin teollisuuskulutus lisääntyikin vaihteeksi hieman. Suomalaiset saavat tätä nykyä hommansa €tananoreply@blogger.com0

Ruotsissa on tänään julkaistu kansan kulutus- ja investointi-innosta jotain kertovia tietoja. Svensk Handelin Handelsbarometern, joka heijastelee ensinmainittua, ei liikkunut uusimman mittauksen aikana minnekään. Vähittäiskaupan tunnelmat pysyivät näin ollen varovaisen positiivisina 7 pisteessä. Kauppiaat kuitenkin valittelevat kilpailun olevan ankaraa. Valuaguardin asuntojen hintaindeksi €tananoreply@blogger.com0

Euroopan finanssimarkkinoiden kohtalo on täysin auki, sillä Kreikan ajautuminen maksukyvyttömyyteen näyttää mahdolliselta jo melko lyhyellä aikavälillä. Siksi ajattelin listata lyhyesti ajatuksiani siitä, miten itse valmistaudun Etelä-Euroopan mahdolliseen luhistumiseen.

Totean lyhyesti, ennen kuin kukaan ehtii kysyä, että Kreikan ero eurosta on mielestäni väistämätön pitkällä aikavälillä. Nykyisessä jossittelussa on siis mielestäni kyse käytännössä ajoituksesta ja eron seurannaisvaikutusten lieventämisestä. Vuonna 2012 Kreikan ero yhteisestä valuutasta aiheuttaisi mitä todennäköisimmin merkittäviä kustannuksia sinulle, minulle ja muille EU:n kansalaisille. Näitä siis pyritään minimoimaan poliittisella pelillä, josta “pitkän aikavälin kestävä talousajattelu” on mielestäni kaukana. Joku jakoi aikoinaan euromaat omenoihin ja banaaneihin, mikä kuvaa kohtuullisen hyvin rakenteellista “valuvikaa”. Ilmaisisin itse hieman akateemisemmin, että näin suuren markkina-alueen yhteinen rahapolitiikka on tulossa tiensä päähän. Piiri pyörii vielä hetken, kunnes on turvallisempaa pienentää sitä.

Markkinoiden viime päivien reaktioista päätellen ”tartuntavaara” Espanjaan ja Italiaan on tällä hetkellä vielä liian suuri Kreikan exitille yhteisistä sopimuksista. Mielestäni Espanjalla – jonka odotan pyytävän ensimmäisen apupaketin seuraavien kuukausien aikana – ja Italialla ei ole tämän hetken tietojen valossa riittävää motiivia pyrkiä irtautumaan eurosta. Toivotaan siis heille voimia talouden rakenteiden uudistamiseen.

Koska poliittinen riski on juuri nyt käsin kosketeltava ja suomalaisen sijoittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, on mielestäni syytä pohtia lyhyen tähtäimen ”pelastusstrategiaa” oman salkun näkökulmasta. Itse olen kiinnittänyt huomiota viimeisen vuoden aikana seuraaviin yksityiskohtiin pohtiessani lähinnä salkkuni potentiaalisia uusia sijoituskohteita.

Ensimmäinen ajatus liittyy yhtiökohtaiselle tasolle. Kriisin tullen on syytä omistaa pääasiassa yhtiöitä, jotka ovat taseiltaan erinomaisessa kunnossa (vrt. tulovirraltaan hyvin hajautettu Sampo tai lähes nettovelaton Nokian Renkaat). Siis sellaisia yhtiöitä, jotka kykenevät myös itse rahoittamaan toimintaansa muiden rahoituskanavien sulkeutuessa hetkellisesti. Syy on selvä: hyvän rahoitusaseman yhtiöt voittavat markkinaosuuksia laskukausina, kun kilpailijat vetäytyvät turvaamaan maksuvalmiuttaan. Toisaalta stabiilin kassavirran toimijat voivat myös ostaa kilpailijoitaan tai niiden osia pois alehintaan, kun markkinat vajoavat lyhyen aikavälin depressioon. Sen sijaan heikon taseen yhtiön omistajat kärsivät laskusuhdanteessa sekä yhtiön tuloksen heikentymisestä että yhtiön omaisuuserien mahdollisesta myynnistä pilkkahinnalla kilpailijoille (vrt. edellä mainittu maksuvalmiuden turvaaminen). Haluan siis itse omistaa iskunkestävän taseen omaavia yhtiöitä, joiden D/E on mielellään alhainen ja liiketoiminnan kassavirta tasaisen vahva. Päinvastaisena esimerkkinä voin mainita mm. Sanoman.

Edellä mainittua näkökulmaa voi myös laajentaa siltä osin, että sijoittaja valikoi salkkuunsa pääasiassa vain sellaisia yhtiöitä, joiden ei tarvitse hankkia (tai uusia) velkarahoitusta seuraavien vuosien aikana – ainakaan merkittävässä määrin. Tämä liittyy siihen, että finanssimarkkinoiden totaalisessa takalukossa kukaan ei uskaltaisi lainata kenellekään. Jos yksittäinen suhteellisen vakavarainen yritys saisi kuitenkin lainaa, olisi sen kustannus huomattavasti korkeampi kuin aiemmalla lainalla johtuen riskipreemion kasvusta. Näin ollen vieraan pääoman uusiminen merkittävässä mittakaavassa lähivuosina aiheuttaa osakkeenomistajalle kaksi riskiä: ensinnäkin yhtiön rahoituskustannusten nousun, mikä syö tulevaisuudessa tuloslaskelman jakokelpoista tulosta. Toisaalta jälkimmäinen riskivaihtoehto on se, että yritys päätyy ”nostamaan uusia varoja” osakkeenomistajilta maksullisen osakeannin muodossa (kun velkarahoituksen markkinat ovat jäässä). Tämä olisi mielestäni epämiellyttävä vaihtoehto, sillä ideaalitilanteessa raha liikkuu yhtiöstä osakkeenomistajille (osinkoina, omien osakkeiden takaisinostoina tai pääoman palautuksena), eikä omistajilta yhtiön suuntaan.

Lisäksi olen kasvattanut hyvin merkittävästi Euroopan ulkopuolisia sijoituksia. Tätä toimintastrategiaa edustaa esimerkiksi Berkshire Hathaway –ostoni hieman alle kuukausi sitten. Ulkomaisten sijoitusten osalta on mahdollista altistaa sijoituksen kehitys valuuttakurssin muutokselle – kysehän on osaltaan myös euron kriisistä valuuttana. Ajatus on lyhyesti ilmaistuna seuraava: sijoittaja ostaa esimerkiksi New Yorkin pörssistä osakkeita, jotka noteerataan luonnollisesti dollareissa. Sijoittaja maksaa ostoksensa kauppapäivän EUR/USD –vaihtokurssin mukaisesti. Tässä vaiheessa olen itse jättänyt vaihtosuhteen suojaamatta (unhedged). Kun USA-osakkeiden myyntihetki joskus koittaa, on sijoittaja joko hyötynyt euron heikentymisestä tai kärsinyt vastaavasti valuutan vahvistumisesta (myynnistä kotiutuvat rahat vaihtuvat euroiksi myyntipäivän EUR/USD -vaihtosuhteella). Kreikan mahdollisen kaatumisen yhteydessä ei liene vaikeaa arvata, kumpaan suuntaan valuutta kehittyy. Näin ollen pyrin itse suojautumaan osittain EUR/USD –vaihtosuhteen kautta, joskin kiinnitän merkittävää huomiota myös taustalla olevaan sijoitusinstrumenttiin (yhtiövalinta). Jos en näin tekisi, voisin suojautua valuuttakurssin heilahteluilta myös erillisellä johdannaisinstrumentilla.

Eräänä ulottuvuutena mainitsen myös kasvavan kiinnostukseni sijoittaa yhtiöihin, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa syntyy Euroopan ulkopuolella. Väliä ei siis ole niinkään sillä, missä maassa osake on noteerattu. Merkittävää on se, mistä maista yhtiön tulos muodostuu. On selvää, että tältä osin sijoittajan tulee avartaa katsettaan myös OMX Helsingin ulkopuolelle, sillä kotimaisista yhtiöistä vain harva toimija harjoittaa globaalisti kannattavaa liiketoimintaa. Suomessa noteeratuista yhtiöistä kiinnitän huomiota siihen, että yhtiöiden päämarkkina-alueet eivät ole Keski-Euroopassa. Näin ollen Eurooppa-sijoitukseni keskittyvät hyvin voimakkaasti Pohjoismaihin.

Lopuksi kenties tärkein kohta, joka liittyy uusien sijoituskohteiden sijaan oman salkun suojaamiseen. Kuten esitin aiemmin tässä blogimerkinnässä, vaativat yhtiöiden valinta ja rahoitusrakenteeseen tutustuminen sijoittajalta aikaa ja vaivaa – joskaan ilmaisia lounaita löytää vain harvoin sijoittamisen saralta muutenkaan. Viimeistään nyt sijoittajan on mielestäni aika laittaa henkilökohtaisen taseensa ”pahan päivän puskurit” kuntoon. On selvää, että rahoitusmarkkinoiden kriisitilanteissa osakkeenomistajalla tulee olla kyky pääomittaa omistamiaan yhtiöitä maksullisten osakeantien muodoissa. Itse pidän määrällisesti yli 30%:n euromääräistä likviditeettipuskuria suhteessa oman salkkuni tämän hetken markkina-arvoon. On sinänsä mielestäni melko samantekevää, ovatko puskurit ”käteistä tilillä”, seteleitä patjan välissä, mahdollista luottolimiittiä tai pankin kanssa valmiiksi neuvoteltua ”bullet-lainaa”. Itselläni puskurit muodostuvat pääasiassa ensiksi ja viimeksi mainituista. Tuomiopäivän margin of safetya laskiessa sijoittajan ei kannata laskea mitään mahdollisten osinkojen varaan. Omien sijoitusten suojauksen osalta tärkeintä on mielestäni se, että sijoittaja välttää varmuudella kalliin likviditeettineuvottelun huolehtimalla sopimusteknisistä seikoista hyvissä ajoin. Kun lahkeet ovat jo kastuneet, on liian myöhäistä erityisesti kustannusten kannalta.

–

Kirjoittajan mielestä Kreikan kaatuminen ja irtautuminen yhteisestä valuutta-alueesta ovat vain ajan kysymyksiä. Kirjoittajan mielestä kotimaisten osakehintojen lasku ei houkuttele ostamaan, sillä samalla sijoittaja tulisi kasvattaneeksi Eurooppa-riskiään. Blogi ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoittajaa voi seurata myös Twitterissä (@JukkaOksaharju).

Related posts:

1. Pari sanaa vuodesta 2012
2. Pari sanaa osingoista
3. Pari sanaa metsäyhtiöistä

Huhtikuussa varoittelin Nokian suurelta tuntuvasta osingosta ja siitä, että tulevista osingoista ei ole takuita. Tuolloin Nokian efektiivinen osinkotuotto oli 6,7%.

Jos osti tuolloin Nokian osaketta, miten osaketta holdaavalla menee nyt?

Jos ostonsa teki 18.4. ennen romahdukseen johtanutta tulosjulkistusta, hinta oli 3,03 euroa. Tänään hinta on 2,29 euroa, joten kurssi on romahtanut 24%.

Jos vähennetään 0,20 euron osakekohtainen osinko, jää romahdukseksi 18%.

Kun havaitsee suuria osinkotuottolukemia, kannattaa aina tutkia mistä korkea tuotto johtuu ja onko se kestävää. Pelkkä korkea osinkotuotto ei ole syy ostaa osaketta.

Tässä hyviä periaatteita osinkoyhtiön poimintaan.

Suomalaisessa työelämää ja työmarkkinoita koskevassa tutkimuksessa on pahoja aukkoja. Tämä on tullut esiin myös työmarkkinoiden muutostrendejä selvittäneen työryhmän työssä. Aukkoja paikkaamaan tarvitaan nykyistä monipuolisempaa ja analyyttisempaa työelämän tutkimusta, sanoo EK:n...

Otsikon mietelmä – Concordia res parvae crescunt – vilahtaa satojen sijoittajien silmien ohi joka päivä Helsingissä. Sopua Euroopassa tarvitaan kipeästi.

Ateneumin julkisivuun hakattu mietelause on pohdituttanut ihmisiä aika ajoin jo 125 vuoden ajan. Ajatonta viisautta poliittisten päätösten taustaksi tarvittaisiin nyt Euroopassa. Markkinat ovat jälleen ottamassa niskalenkkiä poliitikoista.

Monen sijoittajan päässä lähitulevaisuuden skenaario menee näin:

1. Kreikka poistuu euro-järjestelmästä lähikuukausien aikana.
2. Portugalin ja Espanjan pankkien auttamiseen tarvitaan lisärahoitusta.
3. Saksa jää vaatimuksineen yksinäiseksi sudeksi, muu Eurooppa lipsuu yhteisistä tavoitteista.
4. Pörssikurssit sukeltavat, vaikka itse yritysten tuloskunto on hyvä.
5. Mitä pirua tässä tilanteessa tulisi tehdä, kun korotkaan eivät tuota mitään?

Hyvät neuvot tulevat nyt enemmän kuin tarpeeseen. Sopua kaivattaisiin, mutta populistiset syytökset kaivavat maata fiksuilta päätöksiltä. Tämä aiheuttaa pääomasijoittajille harmaita hiuksia, sillä Euroopan yhteiseen päätöksentekoon ei voida enää luottaa.

Euroopan tilanteen ratkaisee pitkälti Saksan ja Ranskan liiton kestävyys. Saksassa ollaan jo hyvissä ajoin valmisteltu Merkozy – aikakauden loppua. Sarkozyn ja Merkelin erikoisen liiton loppuminen on aiheuttanut kabineteissa voimakasta lobbaustarvetta suhteessa Ranskan presidentin François Hollanden neuvonantajiin.

Saksan johtavat poliitikot tulevat kääntämään kaikki kivet, jotta Ranska pysyisi ruodussa mukana. Jos Kreikka antaa pitkät velkajärjestelyille, tapahtumaketju iskee pahasti myös Ranskan pankkisektorille. Puhumattakaan taloudellisesta Hiroshimasta, jonka iskee suoraan Ateenan kaduille.

Sijoittajan kannalta tilanne on hankala. Jos kristallipalloa oikein tarkkaan tuijottaa, näkyy sieltä seuraavanlainen kehityskulku:

Pörssikurssit tuskin nousevat tänä kesänä. Toisaalta volatiliteetin nousu aikaansaa vuorenvarmasti osto- ja myyntitilaisuuksia aktiivisille sijoittajille koko kesän ajan. Paljon riippuu suurten vakuutuslaitosten ja pankkien velkavastuista ja tarpeista vahvistaa pääomiaan. Suuria määriä vähälikvidisiä Suomi-osakkeita saattaa tulla myyntiin lähikuukausina.Tänä kesänä aktiivinen sijoittaja ei voi pitää kesälomaa, ikävä kyllä. Passiivinen sijoittaja pitää lomansa, ja katsoo tilannetta alkusyksystä uudelleen. Pitkäjänteiseen salkkuun löytynee syksyllä aletavaraa, jos kaikki menee Euroopassa päin peetä.

Petre Pomell, www.valistunutsijoittaja.com

No related posts.

Suomalaisyritysten logistiikkakustannukset olivat vuonna 2011 keskimäärin 12 % liikevaihdosta. Yritysten logistiikkatarpeissa korostuu yhä enemmän hankinnan ja tuotannon siirtyminen matalan kustannustason maihin. Kyselyyn vastanneista suomalaisyrityksistä 55 % suunnittelee kasvattavansa...

Tähän päivään asti ainoastaan harvoilla ja valituilla sijoittajilla on ollut mahdollisuus sijoittaa Facebookiin. Yhtiön listautuminen pörssin on kuitenkin lähellä, jonka jälkeen kaikki halukkaat voivat ostaa yhtiön osakkeita. Sijoittajat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta yhtiötä kohtaan roadshow-tilaisuuksissa. New Yorkissa sijoittajat ovat kuulemma jonottaneet tuntia aikaisemmin päästäkseen tilaisuuteen, mikä herättää déjà vu tunteita niissä, jotka ovat nähneet ihmisten jonottavan IT-osakkeita vuosituhannen vaihteessa. On kuitenkin olemassa yksi erittäin suuri ero. Siinä missä IT-yhtiöillä tuskin oli liikevaihtoa ja ne olivat raskaasti tappiollisia, on Facebookilla miljardiluokan liikevaihto ja lisäksi se on erittäin kannattava.

Facebookin tarkka listautumispäivämäärä ei ole vielä tiedossa, mutta on veikattu, että yhtiö listautuu toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alkupuolella. Instagramin yritysosto ja Microsoftilta ostetut patentit voivat kuitenkin viivästyttää listautumista, koska kaupat vaativat SEC:n hyväksynnän.

Moni on ihmetellyt miksi Facebook maksoi miljardi dollari vajaasta kaksi vuotta vanhasta yhtiöstä, jolla on 13 työntekijää ja noin 30 miljoonaa käyttäjää, mutta meidän tietääksemme ei ylipäätään liikevaihtoa. Eräiden tietojen mukaan kauppa oli Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin päähänpisto, josta hän ilmoitti hallitukselle vasta vietyään neuvottelut päätökseen. Analyytikot ovat taas arvelleet syyn olevan, että Facebookin arvoa haluttiin nostaa.

Emme ymmärrä mitä lisäarvoa Instagram voi tuoda Facebookille. Facebook saa tuskin uusia käyttäjiä kaupan mukana. Meille on myös epäselvää miten Facebook aikoo tehdä rahaa palvelulla. Ainoa asia minkä Facebook sai oli ohjelman. Yhtiö olisi voinut yhtä hyvin palkata ryhmän ohjelmoijia ja tehdä vastaavan ohjelman parissa kuukaudessa puoli-ilmaiseksi.

Voisimme kuvitella, että Facebook on huomannut kasvumahdollisuuksiensa olevan rajoitetut, kun yhtiöllä on jo 900 miljoonaa käyttäjää maailman 2,2 miljardista internetkäyttäjästä ja että yhtiö hakee kasvua ostamalla Instagramin. Lisäksi yhtiöllä on ollut vaikeuksia kääntää suurta käyttäjämäärää liikevaihdoksi. Käyttäjien kasvu ja liikevaihdon kasvu ovat kasvaneet suhteessa toisiinsa lineaarisesti hienoisella positiivisella kallistuksella. Tämä ei kuitenkaan riitä perustelemaan korkeaa hintaa, koska kasvumahdollisuudet ovat rajoitetut, kun ajatellaan käyttäjien määrää.

Yhtiö voi kasvaa ainoastaan tekemällä enemmän rahaa olemassa olevilla asiakkaillaan. Facebookin termiä käyttääksemme päivittäin aktiivisten käyttäjien tuomat tuotot ovat pysyneet vakiona noin kahdessa dollarissa vuosineljännestä kohti. Erot markkina-alueiden välillä ovat kuitenkin suuret; USAssa ja Kanadassa 4,07 USD/neljännes, Euroopassa 2,16 USD/neljännes, Aasiassa 0,98 USD/neljännes ja muussa maailmassa 0,73 USD/neljännes. Yksi Facebookin suurimmista haasteista on saada käyttäjäkohtaiset tuotot kasvamaan, mutta samalla se on yksi yhtiön suurimmista mahdollisuuksista.

Runsaat 82 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tulee mainostilan myynnistä ja loput tulevat Payments-liiketoimintayksiköstä, toisin sanoen kun käyttäjät ostavat Facebook-sovellusten sisällä. Zyngan osuus Facebookin liikevaihdosta on 15 prosenttia, mikä on jakautunut siten, että yksitoista prosenttiyksikköä on tullut suoraan Paymentsistä ja neljä epäsuoraan mainosten kautta, kun näitä on näytetty pelien ohessa. On olemassa merkkejä siitä, että Zynga yrittää vähentää riippuvuuttaan Facebookista ja yrittää ohjata pelaajat suoraan omille nettisivuilleen.

Microsoftilta 550 miljoonalla dollarilla ostetut patentit ovat myös herättäneet sijoittajien mielenkiinnon. Uskomme, että yhtiö teki tämän ennaltaehkäisevänä toimena sen sijaan, että yhtiö yrittäisi paisuttaa arvoaan. Patenttisota mobiilialalla on kestänyt vuosia ja on uskottavaa, että Facebook haluaa suojautua listautumisen jälkeen tapahtuvia mahdollisia sekä kalliita patenttiriitoja vastaan.

Osakkeen merkintähinta tulee olemaan 28 ja 35 dollarin välillä. Täten yhtiön markkina-arvo tulee olemaan 76 ja 96 miljardin dollarin välillä ja yhtiön listautumisannista tulee maailman suurin. Huhtikuussa Facebookin osakkeen arvo arvioitiin OTC-markkinoilla olevan 38 ja 40 dollarin välillä, mikä voisi merkitä sitä, että osakkeella on mahdollisuuksia nousta hieman listautumisen yhteydessä. Hinta on kuitenkin erittäin kova ja se vaatii kovaa kasvua. Yhtiön P/E-luku vuoden 2011 tuloksella on 100.

Jos lähdetään liikkeelle siitä, että Facebook maksaisi keskimäärin noin 30 prosenttia tuloksestaan osinkona, mikä vastaa suurin piirtein amerikkalaisten pörssiyhtiöiden keskiarvoa, voimme melko yksinkertaisella mallilla laskea vaaditun suuntaa-antavan vuotuisen tuloksen kasvunopeuden, jotta P/E-luku 100 olisi perusteltavissa. Tuloksen pitäisi kasvaa joko 85 prosenttia vuodessa viisi vuotta tai runsaat 40 prosenttia vuodessa kymmenen vuoden ajan, jonka jälkeen kasvu normalisoituisi. Ensimmäisen neljänneksen liikevaihdon kasvu oli noin 45 prosenttia verrattuna viime vuoden vertailukauteen. Samana ajanjaksona tulos laski kuitenkin kuusi prosenttia.

Viime aikojen listautumisantien (Zynga, Groupon ynnä muut) yhteydessä on ollut tavallista, että yhtiöistä on tarjottu ainoastaan pientä viipaletta sijoittajille. Siten on luotu niukkuuden tunne ja suuri tyydyttämätön kysyntä on tukenut kurssia. Facebook ei ole poikkeus. Parhaassa tapauksessa yhtiöstä myydään 12 miljardin dollarin viipale markkina-arvon ollessa 96 miljardia dollaria. Tämä 12 miljardia dollaria jakaantuu siten, että Facebook saa puolet ja aikaisemmat omistajat, Zuckerberg mukaan lukien, myyvät toisen puolen.

Facebookilla on ratkaisu yhteen meidän perustarpeistamme, sosiaalisten yhteyksien ja kommunikaation ylläpitoon. Yhtiö on kasvanut niin, että natisee. Tästä huolimatta yhtiö on erittäin kannattava. Yksi yhtiön ongelmista on kuitenkin, miten jatkaa kasvuaan entiseen malliin. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kovinkaan kauan, vaan yhtiön pitää alkaa tehdä enemmän rahaa olemassa olevilla käyttäjillä, mikä voi osoittautua kaksiteräiseksi miekaksi. Käyttäjät ovat liikkuvia ja jos heidän mielestään jokin maksaa enemmän kuin miltä se maistuu, siirtyvät he erittäin nopeasti johonkin toiseen palveluun. Kuka muistaa internetin hakupalveluja dominoineen Altavistan tai Myspacen?

Emme omista Facebookin osakkeita.

Tom Lindström

No related posts.

€tanan pikailmapuntari näyttää Suomen talousilmaston viilentyneen huhtikuussa viisi kuukautta kestäneen lämpänemisjakson jälkeen. Ilmapuntarin painoivat miinukselle autokaupan odotettu romahdus, Suomen ja Saksan valtionlainojen korkoeron kasvu (mitätön, mutta kaikki lasketaan) ja rakennuskustannusten reaalinen lasku. Ilmapuntarin laskua jarrutteli vain parantunut kuluttajaluottamus. €tananoreply@blogger.com1